Perillä

Hyvää huomenta! Nukuitteko hyvin makuuvaunussa? No, voihan siellä vähän kuulua junan meteliä, mutta aika hyvät sängyt täällä on kuitenkin. 

Kohta me tullaankin jo Rovaniemelle, mutta sitä ennen meidän pitää varmistaa, että saamme hotellista huoneet. Kirjoititteko sähköpostit hotelliin? Hyvä, katsokaa sitten parin kanssa toistenne sähköposteja. Onko niissä kaikki asiat, mitä piti? 

Tarkistetaan vielä, onko hotelli meille sopiva. Mainoksessa oli sellaistakin, mikä ei ole meille niin tärkeää, mutta katsotaan tärkeimmät asiat. Eli millaisia huoneita hotellissa on, mitä siellä voi tehdä jne.

Koska sähköposteihin ei ole tullut vielä vastausta ja me ollaan jo tänään menossa hotelliin, soittakaa vielä sinne ja varmistakaa, että saamme sieltä huoneet. Toinen teistä soittaa ja toinen on hotellin työntekijä. 1) Tässä on toiselle ohjeet, mitä kysyt ja työntekijälle valmiit vuorosanat. 

Äh, vielä on matkaa jäljellä, mutta olemme ehtineet jutella jo kaikesta mahdollisesta kaverin kanssa. Ei jaksa enää jutella mitään, mutta salakuunnellaanpa vähän muita matkustajia. Tuossa Annika kertoo kaverilleen omasta lomastaan. 2) Otapa matkaopaskirjasta sivu 45 ja kirjoita ylös, mitä Annika teki lomalla. Heilläkin taitaa olla tylsää, kun Annika kertoo vielä toisen kerran samat  jutut... Kerro sitten kaverille, mitä kuulit Annikan kertovan.

Vihdoinkin tultiin Rovaniemelle! Tästä jatketaankin matkaa bussilla, joten tulkaa tänne keskelle laulamaan bussilaulu. 3) Pyörät ne pyörivät ympäri...

Bussin ikkunasta alkaa näkyä kivoja 4) Lapin maisemia, katsokaapa. Nyt on kyllä pakko laittaa Facebookiin päivitys ja kertoa kavereille, missä ollaan. Kirjoita tähän 5) statuspäivitys, kaverit voivat sitten kommentoida niitä. Ja sitten lueskellaan toisten päivityksiä. Ahaa, yhdellä tekee mieli pizzaa. Toinen pelkää hyttysiä! Ei Lapissakaan talvella sentään hyttysiä ole. Ai, nyt sua naurattaa niin paljon, että hyttysetkin herää... ;) 

Bussissa on vielä aikaa muistella viime vuoden lomaa. Te olette matkustelleet niin paljon ympäri maailmaa, että jokaisella on jotain kerrottavaa kaverille. Kuka olikaan Brasiliassa? Entä Kiinassa? Venäjällä? 6) Näytä kaverille kuvia ja kerro, millaista siellä oli. Mitä teit, millaisia ihmiset olivat?

No niin, nyt tultiin hotellille. Voitte mennä ensin käymään kahvilla, mennään sitten huoneisiin.

(Tauolta palatessani otan villapaidan pois kauluspaidan päältä, kääräisen huiviin kaulaan, sutaisen hiukset kiinni ja puhun muunnetulla äänellä.)

"Hyvää päivää! Tervetuloa tänne Ylläs Saaga -hotelliin! Onneksi meillä oli vielä huoneita vapaana, saatte ihan pian oikein kivat saunalliset huoneet käyttöönne. Hyvä, että löysitte tänne konferenssihuoneeseen. Saatte täällä vähän tietoa siitä, mitä kaikkea kivaa täällä Ylläksellä voi tehdä. Oikein mukavaa lomaa teille!"

(Matkanjohtaja tulee huoneeseen.) Noin, hotelli toivotti meidät tervetulleiksi. Voisimmekin sitten miettiä, mitä haluamme tehdä tämän viikon aikana. Mieti hetki kaverin kanssa, mitä kaikkea täällä voisi tehdä. Hyvä, katsotaan sitten yhdessä. (Tehdään mind map Lapin aktiviteeteista.) 

Katsotaanpa sitten 4) esittelyvideo Lapista. Tässä kerrotaan Lapin elinkeinoista ja luonnosta. Kuuntele tarkasti, mitä niistä kerrotaan. Mitä elinkeinoja ja mitä erityistä Lapissa on? Sitten katsotaan vielä 4) mainosvideo koirasafareista, jos joku haluaa vaikka lähteä sellaiselle. 

Seuraavaksi saammekin 4) Joulupukin vieraaksi, hän kertoo meille, mitä kiltteys tarkoittaa. Tässä on muutama kysymys, yritä saada niihin vastaus Joulupukin puheesta. Hyvä, onkin jo lounasaika ja voimme mennä hotellin ravintolaan syömään.  

Olipas hyvä ruoka siellä hotellin ravintolassa! Katsellaanpa vähän 7) postikortteja täältä hotellin myymälästä. Voisitte lähettää opettajallenne kortin Lapin-lomalta. Täällä onkin tällaisia design-kortteja, joihin saa itse piirtää kuvan. Voitte nyt piirtää sen ja kirjoittaa vaikka viikonloppuna, mitä olette tehneet. Käykää sitten postissa ostamassa siihen postimerkki ja lähettäkää se. Laitetaan tästä vähän musiikkia soimaan, ikkunasta voitte seurata 4) revontulien räiskettä.

Täällä hotellissa onkin paljon aikaa vielä illalla, kun pimeä tulee niin aikaisin. Onneksi otin muutaman pelin mukaan, voidaan ajankuluksi pelailla vaikka 8) aliasta.

Hienoa. Nyt saattekin sitten ihan itse päättää, mitä teette lomallanne seuraavina päivinä. Palaamme takaisin kotiin maanantaina. Hyvää lomaa!

------

Käytetyt materiaalit:
1) dialogimalli puhelun soittamiseen
2) Suomen mestari 2
3) Laulun sanat taululla
4) Youtube-video, mm. Santatelevision
5) paperilla tilaa fb-päivitykselle ja parille kommentille
6) Viva-kortit, joissa 6-10 kuvan sarja eri maista
7) tyhjät korttipohjat ja värikynät
8) Hyvin menee 2, opettajan oppaan alias matkasanoista.

Matkaan!

Tervetuloa takaisin suunnittelemaan yhteistä matkaa! Ensin voisit vaihtaa kuulumisia vieruskaverin kanssa. Kysy häneltä, mitä hän teki eilen illalla ja miten hänen baari-iltansa sujui. Sitten katsotaan näitä matkasanoja, joita teidän piti koota 1) ristikkoon selitysten perusteella. Kun se on tehty, saatte etsiä itsellenne uuden kaverin. On hyvä tutustua muihinkin matkakavereihin. Jokainen saa yhden lapun. Toisella parilla on siis sana, toisella selitys. Mene istumaan uuden tuttavuutesi viereen.

Muistatteko vielä, mitä Mäkelän perheelle tapahtui lomalla? Aivan, vene meni rikki ja he myöhästyivät lennolta. Mitä he sitten tekivät? ... Hyvä, tehän muistatte hyvin, mitä heille tapahtui. Kuunnellaan vielä kerran tämä kertomus. (Tarkoitus oli tässä vaiheessa myös toistaa dialogi yhdessä, mutta unohdin...) Katsotaanpa vielä täältä matkaopaskirjasta sivua 32. Täällä on vastauksia, mutta teidän pitäisi parin kanssa miettiä, miten kysytte näitä asioita. 

Apua, nyt meillä on iso ongelma! Meidän matkakassa on yön aikana varastettu! Emme voikaan lähteä ulkomaille vaan meidän pitää nyt tyytyä kotimaan matkaan. Mennään siis junalla Rovaniemelle. Ainakin Lassi Laskettelija on tyytyväinen, kun pääseekin Lappiin! Lauletaan siis laulu 2) Yöjuna Rovaniemelle. Katsotaan ensin kerran video, jotta näette, mitä junassa tapahtuu. Sitten täydennetään lauluun puuttuvat sanat. Ja sitten kahvitauolle!

Mitäs matkatavaroita me tarvitaan? Tässä on 3) matkalaukku, jossa on erilaisia tavaroita. Mitä siellä Lapissa voisi tarvita? Jokainen saa valita laukusta kaksi esinettä, jotka haluaisi ottaa lomalle mukaan. Perustele, miksi otat juuri ne tavarat. 

Joo, totta kai hiihto- ja laskettelumonot otetaan mukaan. Myös pipo, villasukat ja lapaset tarvitaan ilman muuta. Mutta entäs kynttilä ja tulitikut muovipussissa? No joo, jos mennään metsäretkelle ja tehdään nuotio. Tarvitaankos tablettia? Metsään sitä ei kannata ottaa, kun ei siellä ole sähköäkään, mutta jos yövymme hotellissa, se on tietysti kätevä. Siellä on kartat ja kaikki. Sukkahousut ja kumisaappaat voi olla tarpeen ulkoillessa, mutta aurinkolaseja ja lippistä ei kyllä tähän vuodenaikaan tarvita. Lapissa ei tammikuussa paista aurinko vielä ollenkaan. Jos maaliskuussa mennään, tarvitaan jo aurinkolasitkin. Rahakukkaro? Totta kai. Pitäähän meidän ostaa tuliaisia...

Tässä on vielä 4) lista erilaisista tavaroista. Mieti nyt parin kanssa, mitkä viisi tavaraa otatte Lapin-matkalle mukaan. Kun olette tehneet valinnan, yrittäkää päästä toisen parin kanssa yhteisymmärrykseen viidestä tavarasta. Lopuksi katsotaan yhdessä, mitä otatte mukaan ja miksi. Makuupussi, kiikarit, huulirasva, villasukat ja rahaa. Kuulostaa järkevältä!

No, nyt teiltä saattaa puuttua vielä joitakin tavaroita. Pitää siis mennä tavarataloon ostamaan puuttuvat tavarat. Katsotaan ensin yhdessä, mitä asioita pitäisi tietää, kun mennään vaateostoksille. 5) Eri materiaalit, koot, värit jne. Tässä on vielä malli siitä, miten keskustelette myyjän kanssa. Sitten toinen on myyjä, toinen asiakas. Täällä on sovituskoppi.

Kun menette tavarataloon, tarvitsette muitakin tavaroita. 6) Kysykää myyjältä, missä eri osastot sijaitsevat. Parilla on eri tiedot kaupan pohjapiirroksesta. Neuvo parille, miten hän pääsee eri osastoille. Kun pohjapiirros on selvitetty, huomataan, että tavaratalossa onkin alennusmyynti. Kuunnellaan muutama kuulutus ja selvitetään, mitä täällä on tarjouksessa. Kirjoittakaa tiedot matkaoppaan sivulle 38 (kirjan kuunteluharjoitus).

Apua! Näit kaupassa varkaan! Mene kertomaan varkaan tuntomerkit myyjälle. Kerro, mitä hän varasti, minkä näköinen hän oli ja mitä hänellä oli päällä. Kirjan sivulla 35 on kuvia varasehdokkaista, myyjä yrittää arvata, kuka heistä oli varas.

Sitten voidaankin mennä tavaratalon ravintolaan syömään...

No niin, nyt päästään ostamaan matkalippuja. Täällä on neljä lippuluukkua eli tarvitaan neljä lipunmyyjää. 7) Tässä on myyjälle ohjeet, mitä asiakkaalle pitää sanoa ja tässä matkaliput, joihin kirjoitetaan mistä mihin matkustetaan ja milloin. Asiakas saa myös ohjeet, mitä hänen pitää sanoa. 

Hyvä, nyt on kaikilla matkaliput. Sitten voimmekin mennä junaan, mutta lauletaan ensin junalaulu. Kuunnellaan ensin kerran läpi, miten laulu menee. Ja sitten kaikki tänne laulamaan! (Riehaantuivat ihan oma-aloitteisesti leikkimään vauhdikkaasti piirileikkinä Pienen pieni veturi -laulua. :D)

Tässä onkin sitten juna (luokan keskellä). Kaksi penkkiä molemmilla puolilla. Voit valita, kenen vieressä istut, onko käytävä- vai ikkunapaikka. Junassa voit keskustella aikasi kuluksi vieruskaverin kanssa vaikkapa siitä, mitä hän teki eilen, viime talvena jne. (kotitehtävä). 

"Hyvää päivää hyvät matkustajat! Tämä on pikajuna 865 Helsingistä Rovaniemelle! Matkalippujen tarkastus, olkaa hyvä!" (Opettajalla kirppikseltä hankittu "konnarin asu" ja suu tötteröllä.) 

Jaahas, mitenkäs kun teillä on vain Tikkurila-Järvenpää-lippu? Olitteko Rovaniemelle menossa? Sitten teidän pitäisi kyllä ostaa uusi lippu. -- Valitettavasti luottokortti ei käy junassa. Teidän pitää poistua seuraavalla asemalla tai käydä ostamassa asemalta uusi lippu. Hyvä, teillä on ihan oikea lippu. Laitetaan siihen leima (nitojalla). 

Mutta mikäs jänis se tuolla puree porkkanaa? (Opiskelija käärinyt oranssin paperin rullalle ja pureskelee sitä.) Eikö kenelläkään olisi lainata hänelle rahaa, että pääsisi matkalle mukaan? Onpas monenlaista yrittäjää tässä junassa, onneksi muutamalla sentään on oikea lippu! 

Mitenkäs rouva Turisti on menossa Pietariin, vaikka teidän mies Timo Turisti on menossa Lappiin? Ahaa, onko hänellä toinen nainen? Vai kostatteko hänelle sen, kun hän eilen jätti teidät yksin? Ehkä yhteinen loma olisi hyvä juttu, voisitte ratkaista tämän aviokriisin...

(Matkanjohtaja palaa paikalle konduktöörin poistuttua.) Jaahas, mitenkäs matka sujuu? Kävikö konduktööri jo katsomassa liput? Ai kävi, hyvä juttu. Meillä on pitkä matka edessä, joten järjestin teille vähän puuhaa matkalle. Tässä on 8) yksi peli, jota voitte pelata aikanne kuluksi. Matkaopaskirjassa sivulla 38 on myös ideoita, mistä voitte keskustella. Siellä on kysymyksiä vaatteista, joilla voitte aloittaa keskustelun vieruskaverin kanssa, kuten Mikä on sinun lempivaate? tai Milloin viimeksi ostit uudet kengät?

Katsellaan vielä vähän ikkunasta 9) maisemia, kun ajellaan halki Suomen. Tutustukaa illalla tähän 10) hotellimainokseen ja etsikää siitä tärkeimmät tiedot, kuten milloin hotelli on rakennettu, mitä siellä voi tehdä jne. Ja koska minä unohdin varata hotellihuoneet, kirjoittakaa hotelliin sähköposti ja varatkaa itsellenne huoneet. Sitten voitte mennä makuuvaunuun yöksi nukkumaan.

Hyvää yötä, nähdään aamulla!

---

Käytetyt materiaalit: 

1) Hyvin menee 2 opettajan opas (tästä tehty sana ja selitys -kortit parinetsintään)
2) Ella ja Aleksi: Yöjuna Rovaniemelle
3) tyttäreni Hello Kitty -matkalaukku täynnä erilaista tarpeellista ja random-kamaa
4) kollegan tekemä tehtävä, jossa lista erilaisista tavaroista, joista valitaan viisi matkalle mukaan
5) Otetaan selvää -materiaalista vaatesanasto sekä dialogimalli (tähän voisi vielä koota vaaterekille oikeita vaatteita, jotta tilanteesta tulisi aidompi)
6) Hyvin menee 2 opettajan opas
7) itse laadittu dialogirunko A/B sekä netistä tulostettu VR:n lippupohja
8) pelipohjalla verbejä, tee imperfektilauseita eri persoonissa, oikea vastaus toisella paperilla
9) Youtube-video, jolla suomalaisia maisemia ja mukavaa musiikkia
10) Hyvin menee 2 -kirjasta Ylläs Saaga -hotellin mainos kirjoitettu uudestaan ja siihen liittyvä tehtävä.

Loman muistelua ja suunnittelua

Hyvää huomenta! Tervetuloa Kodin kuvalehden lukijamatkan suunnittelukokoukseen. Minä olen Minna Matkanjohtaja. Te voitte ottaa omat nimilappunne tuolta pöydältä. 

Hyvä. Sitten voimmekin vähän tutustua toisiimme. 
- Kukas te olette? Ahaa, Lassi Laskettelija, te siis tykkäätte lomailla vuoristossa? 
- Ja täällä on Noora Nojatuolimatkailija. Jos on rahat vähissä, voi istua nojatuolissa ja lukea matkakirjoja tai katsella televisiosta matkaohjelmia. 
- Ahaa, täällä on Eero Eränkävijä. Te siis viihdytte metsässä, tykkäätte kalastaa ja istua nuotiolla. 
- Seuraavana on Veikko Valokuvaaja, jolla näyttääkin olevan jo kamera kädessä. Onpa kiva, että meillä on mukana innokas valokuvaaja. Voitte sitten varmasti jakaa muillekin kuvia matkan jälkeen. (Jne.)

Nyt kun olemme tutustuneet toisiimme, voisittekin etsiä porukasta viime vuoden matkakaverinne. Ottakaa tästä kortti. Toisella puolella on kysymyksiä, esim. Missä olit lomalla? Kenen kanssa olit lomalla? Mitä teitte lomalla? jne. Toisella puolella on vastaukset. Etsi kaveri, jolla on samat vastaukset. Hyvä, kaikki löysivät vanhan kaverinsa porukasta. - Missäs te olittekaan? Mitä teitte siellä? Entä tämä pari, missä te olitte?

Sitten haluat tietää, mitä kaverillesi kuuluu. Täällä  käytävässä on seinällä kysymyksiä: Mitä teit viime kesänä? Mitä teit viime viikonloppuna? ja Mitä teit eilen? Toisessa lapussa on vastaukset, kuten käydä uimaranta - grillata makkara - uida järvi. Lapun toiselta puolelta voi tarkistaa, menikö oikein.

Tervetuloa takaisin istumaan. Olette saaneet tällaiset matkaopaskirjat. Katsotaan sieltä muutamia ohjeita. Sivuilla 18-19 on erilaisia aikasanoja. Katsotaanpa. Mitä teit viime viikolla, viime vuonna, viime kuussa jne. Nyt haluat tutustua eri ihmisiin. Tule luokan keskelle ja kysele heiltä, mitä he tekivät. Sivulla 28 on kuvia, voit valita niistä tai keksiä itse lisää.

Hyvä, nyt olette vähän tutustuneet toisiinne. Pidetään pieni kahvitauko ja jatketaan sitten.

Nyt haluattekin muistella kaverin kanssa sitä viime vuoden lomaa. Tässä on paperi, jolle voitte kirjoittaa siitä. Paperilla on erilaisia asioita, joita tehdään ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen. Kirjoittakaa yhdessä, mitä teitte. Esim. soittaa matkatoimistoon - valita matkakohde ja hotelli... Näin: "Ensin soitimme matkatoimistoon. Valitsimme matkakohteen ja hotellin..." Laitan tästä vähän mukavaa pianomusiikkia soimaan taustalle.

Katsotaanpa sitten yhdessä, mitä kaikkea teittekään. Teittekö jotain muutakin? Sukelsitte, lensitte kuumailmapallolla... Hienoa, teillä oli kiva loma viime vuonna!

Sitten meidän pitäisi vähän miettiä, millä lähtisimme lomalle. Voisimmekin kuunnella yhden laulun. Tässä on laulu Viisi vauhtiveikkoa, jotka lähtivät liftaamaan. Olisiko se hyvä tapa matkustaa? Halvaksi se ainakin tulisi. Sitten vaan tänne keskelle laulamaan ja leikkimään!

Mitähän kaikkea me tarvitaan siellä lomalla? No ainakin vaatteita. Katsotaanpa tästä paperista, millaisia naisten, lasten ja miesten vaatteita voimme tarvita. Toistetaan yhdessä ja kirjoitetaan puhekielisiä sanoja sinne lisäksi.

Oho, nyt onkin jo ruoka-aika. Pidetään ruokatauko ja tullaan sitten jatkamaan suunnittelua.

Nyt voisitte miettiä kaverinne kanssa, mihin haluaisitte matkustaa tällä lomalla. Tässä on asioita, joita voitte suunnitella. Mihin matkustatte? Mitä pakkaatte mukaan? Mitä teette lomalla? jne. Kun suunnitelmanne on valmis, jokainen pari esittelee oman ideansa muille ja mietitään sitten yhdessä, mikä niistä olisi paras.

Onpa hyviä ideoita. Mutta jos me lähdetään ulkomaille, meidän pitää hankkia passi. Tässä on kaikille passihakemus. Nyt pari on poliisi ja hän kyselee sinun henkilötiedot hakemukseen. Sitten siihen tulee tietysti valokuva, jonka pari ottaa (piirtää)... Hyvä, nyt on kaikilla passi.

Sitten katsotaan taas matkaopaskirjaa. Siellä on sivulla 15 asioita, jotka pitäisi tietää, kun lähtee matkalle. Eli ensin varataan matka. Ostetaanko meno- vai meno-paluuliput? Sitten otetaan matkavakuutus. Mihin aikaan lento lähtee? Kun mennään lentokentälle, ensin pitää tehdä lähtöselvitys. Sitten mennään turvatarkastukseen. (Jne.) Teillähän oli siellä tehtäväkin sivulla 33, katsotaanpa se vielä yhdessä.

Olen vähän hajamielinen matkanjohtaja. Minulla kun menee aina nämä paperit sekaisin, niin voisitteko vähän auttaa? Minulla on tässä sanoja, jotka liittyvät hotelliin, lentokoneeseen, laivaan ja junaan. Voisitteko järjestää oikeat sanat näiden sanojen alle?

Hyvä, nyt ollaan niin ahkerasti suunniteltu matkaa, että mennäänpä vielä illaksi yhdessä baariin. Kuunnellaan yksi laulu ja katsotaan kuinka meidän käy. Tässä on laulu Lauantai-ilta... Ohhoh, hänelle kävi vähän huonosti, toivottavasti teille ei käy noin huonosti! Nähdään huomenna ja jatketaan matkan suunnittelua! Kiitos tästä päivästä!



(Materiaaleina käytetty Suomen mestari 2 -kirjaa, Fröbelin palikat: Viisi vauhtiveikkoa, Suomi sujuvaksi 1, Oikeesti aikuisten, Mamba: Lauantai-ilta)

Aamulla ennen tämän session alkua tarkistimme kotitehtävät. Yleensä roolit jaetaan jo preludissa ja tekstissä voisi olla henkilöinä samoja ihmisiä, mutta tällä kertaa meillä ei ollut niin. Kotitehtäväksi annoin erilaisia ristikoita päivän aikana esiintyneistä uusista sanoista sekä kirjoittaa imperfektilauseita, jotka alkavat aika-sanoilla: Minuutti sitten... Eilen... Tänä aamuna...

Että, jotta, koska, kun suggestopedia alkaa

Viimeisenä asiana Suomen mestari 1 -kirjasta opiskelimme tällä viikolla vielä sivulauseita. Teimme kirjan harjoitusten  lisäksi muutamia muita harjoituksia, joissa piti laittaa lauseeseen oikean konjunktio tai jatkaa lausetta sopivalla sivulauseella. Joku kollega on tehnyt kivan lautapelin, jossa on paljon erilaisia päälauseita, joihin pitää keksiä sopiva sivulause. Esim. "Minulla ei ole enää puheaikaa, ..." tai "En mene tänään uimaan, ..."

Tänään pääsimme käsiksi uuteen kirjaan. Suomen mestari 2 alkaa matkateemalla ja imperfektillä, jotka päätin tälläkin kertaa käsitellä suggestopedisesti. Tosin valmistautuminen jäi yhtä heikoksi kuin aina ennenkin, tällä kertaa preludi oli melko heikoissa kantimissa. Preludissa on siis tarkoitus esitellä aihe ja opittavat asiat. Päätin kuitenkin opettaa ensin imperfektin ihan perinteisin menetelmin ja käydä vasta sitten varsinaisen aiheen kimppuun.

Kirjassa esitellään imperfekti aika kivasti postikortin muodossa. Kortissakin tietysti tulee jo matkateema esille, se kun on lähetetty etelänlomalta. Kortin tekstissä esiintyvät kaikki imperfektin erilaiset muodot. Ensin opiskelijat lukivat itse kortin ja katsoimme yhdessä uudet sanat, sen jälkeen teimme siitä kirjan kuunteluharjoituksen, johon piti täydentää verbimuodot. Kun tarkistimme tehtävää, kiinnitimme samalla huomion siihen, miten imperfektimuodot eroavat preesensmuodoista. 

Näin tuli ensimmäinen havainto siitä, miten imperfekti toimii eri verbityypeissä. Kirjan kielioppiosuudesta katsoimme sitten tarkemmat säännöt, jotka on siinä esitetty harvinaisen selvästi ja yksinkertaisesti.

Tämän jälkeen teimme jonkun kollegan laatiman harjoituksen, jossa piti etsiä ensin tekstistä verbit ja järjestää ne taulukkoon verbityypin mukaan. Sitten luettiin saman tekstin versio, jossa samat verbit olivat imperfektissä ja laitettiin ne samanlaiseen taulukkoon. Tarkoituksena taas havainnollistaa, miten preesensistä saadaan tehtyä imperfekti. 

Seuraavaksi teimme pariharjoituksen Hyvin menee 1 -kirjan opettajan oppaasta. Pareilla oli taulukko, joka heidän piti täydentää parin antamilla tiedoilla. Toinen kysyy esim. Mitä Kirsi teki eilen? ja toinen: Mitä Kirsi teki toissapäivänä? Tässä vaiheessa pitää siis vain kirjoittaa se, mitä kuulee. Lopuksi kysytään parilta, mitä sinä teit eilen, toissapäivänä jne. eli muutama lause pitää tuottaa jo itsekin. 

Teimme myös pariharjoituksen, jossa kysyttiin, mitä teit eilen. Vastaus on annettu perusmuodossa, parilla on oikea vastaus. Esim. Käydä uimahallissa > Kävin uimahallissa. 

Näin etenimme asiassa havainnoinnista itse tekemiseen pikku hiljaa. Tällä kertaa se onnistui niin hienosti, että opiskelijoista asia tuntui jopa aika helpolta. Hienoa!

Sitten lähestyimme matka-aihetta sanaston näkökulmasta. Katsoimme kuvasanakirjasta rantasanastoa, minkä jälkeen opiskelijat kertoivat toisilleen kuvasta, jossa on paljon ihmisiä rannalla. Tämä kuva on materiaalista, jossa on paljon erilaisia kuvia vaaratilanteista. Niissä tulee paljon käytännönläheistä sanastoa.

Muuta emme sitten ehtineetkään tehdä, kun tuli konserttien aika. Olin taas harjoitellut konserttiluentaa luvattoman vähän, joten aktiivikonsertti ei mennyt ihan niin hyvin kuin toivoin. Aktiivikonsertissa opettaja lukee tekstin seisaallaan musiikkia myötäillen, ei siis normaalilla intonaatiolla. Tässä vaiheessa käytetään aivoja aktivoivaa musiikkia romanttiselta ja klassiselta aikakaudelta, esimerkiksi Mozartia tai Beethovenia. Koen edelleen hieman hankalaksi niinkin alkeellisen asian kuin äänenvoimakkuuden säädön. Joitakin opiskelijoita näytti häiritsevän se, että musiikki taisi välillä peittää ääneni.  Luentaa pitäisi siis harjoitella myös luokassa etukäteen eikä pelkästään kuulokkeet päässä, kuten tällä kertaa tein. Aktiivikonsertin aikana opiskelijat seuraavat tekstiä omasta kirjastaan ja tekevät siihen merkintöjä. Luennan jälkeen he voivat kysyä epäselvistä kohdista opettajalta.

Tänään meillä ei jäänyt paljonkaan aikaa tekstin käsittelemiseen, toki opiskelijat kyselivät sanoja. Puhdasoppisessa suggestopediassa tekstit ovat valtavan pitkiä dialogeja ja ne on käännetty opiskelijan omalle äidinkielelle. Hän voi siis seurata tekstiä samalla vieraalla ja omalla kielellään eikä hänen tarvitse ponnistella ymmärtääkseen sen. Näin pyritään tekemään oppiminen mahdollisimman helpoksi. Yhdessä tekstissä tulee jopa 200 uutta sanaa, joten omaksumista riittää. Kun ryhmän opiskelijoilla on 8-14 erilaista äidinkieltä eivätkä kaikki osaa englantia, minun on mahdotonta kääntää tekstiä heidän kaikkien kielilleen. Siksipä olen yleensä tehnyt vain sanalistan, jossa selitän joko suomeksi uusia sanoja tai etsin Googlen kääntäjästä vastineet sellaisilla kielillä, että kaikki ymmärtävät. Kääntäjään liittyy tietysti aikamoiset riskit, joten sekään ei ongelmaa ratkaise. Tällä kertaa en tehnyt tätäkään vähää vaan sanoin, että tutustuvat kotona vielä sanoihin tarkemmin. Arkirealismi törmää ihanteisiin... 

Olisi tietysti hienoa päästä opettamaan joskus ihan puhtaastikin, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Suomessa toimii kyllä yksityinen kielikoulu Onnenkieli, jossa pidetään kotoutumiskoulutuksia suggestopedisesti. Se olisi unelmatyöpaikkani, mutta valitettavasti se sijaitsee Tampereella. Onnenkielen metodeilla on päästy hienoihin tuloksiin ja se onkin palkittu useaan otteeseen. Siellä on vuosien työllä kehitetty hyvä oppimateriaali ja hiottu metodia niin, että se todella toimii. Oppimisen tukena käytetään paljon eleitä, esimerkiksi peruskielioppitermeille on omat eleensä, jotka auttavat muistamaan ne. Myös sanastoa harjoitellaan eleiden avulla. Tässä oma suggestopediani on aivan lapsenkengissä. Olisi vielä niin paljon opittavaa! Mutta se aika, mistä sitä vain saisi lisää... ;)

Suggestopedisen opetuskokonaisuuden suunnittelu vaatii vielä enemmän aikaa kuin tavallisten tuntien valmistelu, koska yksi sykli (teeman käsittely alusta loppuun) on prosessi, jossa luodaan ikään kuin illuusio aidoista tilanteista. Luodaan kehyskertomus, jonka mukana tapahtumat etenevät. Opiskelijoilla ja opettajalla on rooli, jossa he toteuttavat erilaisia toimintoja. Ei ole enää luokkaa, opettajaa ja opiskelijoita. Kaikki, mitä opiskellaan, linkittyy jotenkin kehyskertomukseen. Kun ensi viikolla jatkan syklin toteuttamista, kuvaan tätä prosessia yksityiskohtaisesti.

Tänään lopetimme päivän passiivikonserttiin, jossa opiskelijat laittavat kirjat ja paperit pois, sulkevat silmänsä ja istuvat rentoutuneina tuoleillaan. Huone hämärretään, opettajakin istuu alas ja lukee saman tekstin uudestaan rentouttavan musiikin soidessa. Tällä kertaa etsin ihan vain Youtubesta rentouttavaa pianomusiikkia, joka auttaa keskittymisessä. Passiivikonsertin aikana opiskelija voi joko kuunnella musiikkia tai tekstiä tai antautua täydelliseen rentoutumiseen. On ihanaa päättää opiskelupäivä tällaiseen rentouttavaan hetkeen.

Poliisiasia

Luokassamme vieraili tällä viikolla poliisi. Ihan tilattuna, ja kaverina hänellä oli tullivirkailija ja verottaja. Heillä on nimittäin menossa kampanja nimeltä Harmaa talous, musta tulevaisuus, johon kuuluvat vierailut oppilaitoksiin. 

Poliisi ja verottaja kertovat nuorille ja aikuisille opiskelijoille, miten harmaa talous vaikuttaa yhteiskunnassa (1000 päiväkotia vuodessa!) ja meidän kaikkien arjessa. Tarkoitus on saada ihmiset tietoisiksi harmaan talouden ilmenemismuodoista ja haitoista sekä siitä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan ehkäistä sitä. Maahanmuuttajat ovat yksi kohderyhmä mm. siksi, että heitä on helppo huijata ja käyttää hyväksi, jos he eivät tiedä Suomen lakeja ja työelämän pelisääntöjä. Heitä voidaan käyttää vaikkapa bulvaaneina, joiden "puhdas" nimi saadaan uuden yrityksen papereihin, kun varsinaiset toimijat ovat lianneet oman nimensä. Hyväksikäytetty joutuu myöhemmin rikosoikeudelliseen vastuuseen yrityksen laittomuuksista, vaikka hän olisi täysin tietämätön niistä. Vielä tavallisempaa on tietysti työn teettäminen pimeästi, liian halvalla ja huonoilla työehdoilla.

Tullin edustaja havainnollistaa sitä, mitä kaikkea maailmassa väärennetään ja millaisia turvallisuusriskejä siihen liittyy. On mielenkiintoista - ja kauhistuttavaa - kuulla, miten auton jarrupaloja tehdän ruohosta tai Liptonin teepusseista voi löytyä rotankakkaa... Ei siis todellakaan kannata tilata kaikkea netin kautta suoraan Kiinasta, "kun halvalla saa". Viime vuonna tullin edustajalla oli mukanaan huumekoira, mikä teki vierailusta vielä mielenkiintoisemman.

Nämä aihepiirit kuuluvat tietysti yhteiskuntaoppiin, mutta tällä kertaa vierailu osui minun opetuspäivälleni. Etukäteen toinen opettaja oli tutustunut opiskelijoiden kanssa aiheeseen ja sanastoon ja jälkikäteenkin teimme joitakin harjoituksia. Kollegani Heidi on tehnyt aiheesta hienon tehtäväkokonaisuuden, jota käytimme. Tutustuimme mm. rikosuutisiin, erilaisiin rangaistusmuotoihin ja siihen, millaisen rangaistuksen mistäkin rikoksesta voi saada. Kävimme myös keskustelua siitä, mikä olisi oikeudenmukainen rangaistus erilaisista teoista. Atk-luokassa opiskelijat tekivät tiedonhakutehtävän poliisiammattikorkeakoulun sivuilta. Tarkoituksena oli selvittää perusasiat poliisikoulutuksesta sekä tietysti se, voiko maahanmuuttaja hakea poliisikouluun (voi, jos on Suomen kansalainen ja täyttää muut hakuehdot). Katsoimme myös pari lyhyttä pätkää TV:ssä pyörivistä Poliisit- ja Suomen tulli -ohjelmista ja kuuntelimme pari hassua poliisilaulua. 

Tällaiset vierailut ovat aina mielenkiintoisia paitsi sisältönsä, myös kielenoppimisen kannalta. Opiskelijoiden on hyvä huomata, minkä verran ymmärtävät tavallisen suomalaisen puheesta. Totta kai luennoitsijat yrittävät sovittaa puheensa kuulijan kielitaidon tasolle, mutta onnistuvat siinä vaihtelevasti. Vierailijan lähdettyä selitän vielä selkosuomeksi pääasiat opiskelijoille. Minulta he uskaltavat myös kysyä epäselviksi jääneistä asioista.

Valitettavasti opiskelijat ovat arjessaan hyvin vähän kontaktissa suomalaisiin, jos heillä ei ole suomalaista puolisoa. Kun olemme tehneet tehtäviä, joissa opiskelijat haastattelevat suomalaisia, heitä jännittää valtavasti tilanne, jossa pitää yrittää selviytyä jonkun muun kuin opettajan kanssa. Olen aina yhtä yllättynyt tästä, koska tunneilla he puhuvat rohkeasti ja jotenkin kuvittelen, että Suomessa asuva ihminen joutuisi puhumaan usein suomea. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole. Suomalaiset eivät ole kovin innokkaita juttelemaan vieraiden kanssa, eikä tavallisella kauppareissulla montaa sanaa tarvitse vaihtaa. Pitää siis yrittää koulutuksen aikana keksiä mahdollisimman paljon tilaisuuksia päästä kommunikoimaan tavallisten suomalaisten kanssa.

Hampurilaista vai ei?

Palautteen antaminen on mielestäni yksi opettajan työn haastavimmista asioista, niin kuin arviointi ylipäätään. Opettajahan antaa opiskelijoille palautetta jatkuvasti. Pienistä harjoituksista annettavan välittömän palautteen lisäksi palautetta annetaan isommista suorituksista kuten kirjoitelmista, puhe-esityksistä ja kokeista. Minun sukupolveni opettajia on koulutettu antamaan ns. hampurilaispalautetta, jota myös esimiehet on opetettu antamaan alaisilleen. Ensin sanotaan siis jotain positiivista, jotta palautteensaaja tulee vastaanottavaiseksi, sitten annetaan korjaavaa palautetta (pihvi) ja lopuksi taas jotain yhteenkokoavaa positiivista, jotta hänelle jää hyvä mieli.

En ole koskaan kokenut hampurilaispalautteen antamista luontevaksi, vaikka olen ymmärtänyt sen idean. Nyt tätä menetelmää onkin alettu kritisoida. Tämän päivän Helsingin sanomissa kerrotaan kahteen uuteen teokseen pohjautuvassa artikkelissa, miten palautetta pitäisi sen sijaan antaa. 

Mikä palautteen antamisessa on niin vaikeaa? - Se, että aina on olemassa riski, että palautteensaaja loukkaantuu kritiikistä. Tai ehkä jopa tulkitsee positiivisen palautteen mielistelyksi. 

Opettajan antaman palautteen tarkoituksena on edistää oppimista. Siksi palautteen pitää olla rehellistä, aiheellista ja kannustavaa. Murskakritiikki masentaa ja saa jonkun ehkä luovuttamaan, kun taas oikein annettu palaute kannustaa yrittämään entistä enemmän. 

Koen epäonnistuneeni palautteenantajana viimeksi viime viikolla. Eräs opiskelija piti esitelmän kotimaastaan. Ensimmäisessä Power Point -diassa oli pitkä tekstipätkä, jonka hän myös luki ääneen, mutta en ymmärtänyt yhtään, mitä hän halusi sanoa. Tai aavistin, ja kysyin yhdellä lauseella, että tarkoititko tätä? Kyllä, suurin piirtein, vaikka hän ei osannut omin sanoin sitä kertoa. Hänellä oli vain mielessään omankielinen ajatus, jonka hän oli yrittänyt kääntää suomeksi siinä onnistumatta.

Olin etukäteen valmentanut opiskelijoita esityksen tekoon huolellisesti ja painottanut, että Googlen kääntäjää EI SAA käyttää ja että esityksen pitää olla sellaista kieltä, jota itse ymmärrät, silloin myös muut opiskelijat voivat sen ymmärtää. Jos suomalainen opettaja ei ymmärrä, mitä opiskelija haluaa sanoa, tuskin siitä saavat selvää opiskelijatkaan. Ymmärrän toki, että opiskelijat haluavat kertoa enemmän kuin osaavat, mutta tässä vaiheessa pitäisi tyytyä kertomaan vain perusasioista. 

En missään tapauksessa odota virheetöntä esitystä enkä anna juurikaan palautetta puhe-esitysten kielivirheistä, paitsi jos kyse on esimerkiksi noloon väärinkäsitykseen johtavasta ilmauksesta. Tärkeintä on, että toiset opiskelijat ymmärtävät, mitä esityksen pitäjä haluaa kertoa. Toiset opiskelijat voivat tarvittaessa rastittaa palautelomakkeestaan kohdan "Esitystäsi oli vähän vaikea ymmärtää, koska et selittänyt uusia sanoja". Tämän kohdan lisäksi kirjoitin tällä kertaa omaan lomakkeeseeni "koska olit käyttänyt Googlen kääntäjää". Sanoin saman myös ääneen ja toistin edellä mainitut ohjeet ymmärrettävyydestä. Se harmitti minua jälkeenpäin, koska en voi lopulta kuitenkaan olla varma, onko opiskelija yrittänyt itse kääntää tekstin vai onko se konekääntäjän tekosia. Eli sen sijaan että olisin vain todennut faktan, että tämä kohta esityksestä ei ollut ymmärrettävä, tein itse johtopäätöksen. Muutenkin asia sai ehkä liikaa painoarvoa palautteessani, vaikka sanoinkin, että muuten esitys oli hauska ja mielenkiintoinen. 

HS:n artikkelin mukaan on väärin antaa kritiikkiä muiden kuullen. Okei, opettajan antamasta palautteesta voivat toki myös muut ottaa oppia, siinä mielessä on ehkä perusteltua antaa palaute tunnilla eikä henkilökohtaisesti (tilanne eroaa siis esimiehen alaiselle antamasta palautteesta). Tällä kertaa negatiivinen palaute korostui kuitenkin ehkä liiaksi. Toivon, että muulloin antamani positiivinen palaute korjaa kuitenkin tilanteen niin, ettei opiskelijalle jää lannistunut olo. 

Joskus mietinkin, miten heikommat opiskelijat kokevat koulutuksen, kun huomaavat etteivät pysy muun ryhmän mukana. Miten osaisin antaa heille sellaista palautetta, etteivät he lannistuisi ja luovuttaisi?

Olen mielestäni kuitenkin aika höveli antamaan positiivista palautetta sekä opiskelijoille että työkavereilleni. Hyvän palautteen antaminen tuo hyvän mielen sekä sen antajalle että saajalle. Se luo mukavan ilmapiirin, kun tietää toisen arvostavan omia ponnisteluja. 

Useimpien kollegoiden kanssa työskennellessäni olen huomannut, että myös kritiikin antaminen on nykyään työelämässä luonnollista ja sallittua. Sen tarkoitus ei ole masentaa tai moittia vaan kehittää työtä yhdessä. Mieheni kutsuu tätä sparraukseksi. Käytämme sitä kollegoideni kanssa päivittäin kehittääksemme työtämme aina vain paremmaksi. Kun jokainen jakelee auliisti omia ideoitaan ja aikaansaannoksiaan ja saa niistä kollegoilta sekä positiivista että kehittävää palautetta, saadaan yhdessä aikaan jotain suurempaa. Itse en koe menettäväni mitään jakaessani ideoitani, päinvastoin. Kun muut kommentoivat niitä, lopputulos on entistä parempi.

Olen antanut palautetta rohkeasti myös esimiehelleni, kun siihen on ollut syytä. Esitän silloin tällöin toiveita, miten jotain asiaa voitaisiin muuttaa, että me alaiset olisimme tyytyväisempiä. Toisaalta saatan lähettää kiittävän sähköpostin myös silloin, kun tällainen muutos on toteutettu. Mielestäni molemminpuolinen rehellisyys on reilumpaa ja tehokkaampaa kuin selän takana juputtaminen. Onneksi esimieheni osaa ottaa palautetta vastaan eikä ota kritiikkiäkään henkilökohtaisena loukkauksena.

Opiskelijoita kehun aina, kun suoritus menee edes sinnepäin, eli tilanteesta selvitään. Kirjoitelmiin merkkailen plussia hyviin kohtiin ja loppuun kirjoitan jonkin kannustavan kommentin ja hymynaaman. Jos kirjoitelmassa on jokin systemaattisesti toistuva virhe, mainitsen siitä (Kiinnitä huomioita tähän...), mutta jokaista virhettä en korosta. Nykyään korjaan tekstit niin, että alleviivaan korjattavat kohdat ja opiskelija saa itse päätellä, mikä siinä on väärin. Välillä tekstejä kirjoitellaan sitten koneella niin, että virheet myös korjataan itse. Tärkeintä kielitaidossa on kuitenkin tilanteesta selviäminen, siksi virheiden korostaminen johtaa harhaan. Olenkin miettinyt, mikä muu tapa voisi olla hyödyllinen. Antakaa vinkkejä!

Myönnän olevani liian laiska lukemaan ammattikirjallisuutta vapaa-ajallani (eikä siihen kyllä työaikakaan riitä). Tiedän, että aiheesta on varmasti julkaistu monta hyvää kirjaa, jotka parantaisivat minunkin ammattitaitoani, jos vain panisin aikaani niihin perehtymiseen. Mistä vain ottaisin ajan siihen?

Katsopa hyvä kirjoitus aiheesta myös blogissa Onnistunut tapaus.

Mummo-räppiä ja ravintola-asiointia

Tällä viikolla opetin siis ryhmääni vain kaksi päivää. Keskiviikkona menikin roimasti aikaa ihan vain kotitehtävien ja edellisen viikon kurssi-ilmoitustehtävän purkamiseen. Maanantaisen tekstitehtävän jätin purkamatta, kun opiskelijat sanoivat, ettei sen kanssa ollut ongelmia. Oppivat samalla, että ihan itsekseenkin voi oppia, aina siihen ei tarvita opettajaa. Partitiivin käyttöä kertasimme vielä yhdessä, vaikka opiskelijat olivatkin omin päin tutustuneet siitä kertovaan monisteeseen (kirjasta Suomea leikiten). Lisäksi annoin heille pitkän liudan partitiiviverbejä esimerkkilauseineen.

Keskiviikkona opiskelimme vielä kirjasta viimeisen Puhutaan-osion, jossa työkaverit käyvät lounaalla. Harjoittelimme siis ravintola-asiointia, lopuksi ihan käytännössä. Joka ryhmässä neljä opiskelijaa oli perhe, joka meni ravintolaan ja yksi oli tarjoilija. Harjoitusta elävoitettiin ihan vain sillä, että opiskelijat järjestivät pöydät vastakkain ja istuivat niin kuin ravintolassa. Tarjoilijoille annoin kouraan vihkon ja kynän, jotta he voivat kirjata tilaukset ylös. Heille annoin kirjan fraasien lisäksi malliksi oikeita fraaseja, joita tarjoilijat käyttävät, kuten "Haluatteko jo tilata vai mietittekö vielä?" jne. Tämä ryhmä eläytyikin harjoitukseen oikein hyvin ja asioi kaikessa rauhassa. Aina välillä intoutuu joku myös esittämään hankalaa asiakasta tai töykeää tarjoilijaa, mikä tekee koko jutusta himppusen hauskempaa. Itse esitän tietysti ravintolan johtajaa, joka käy välillä kyselemässä, miten menee.

Syvennyimme myös hieman puhekieleen. Kirjan lopussa on siihen liittyviä harjoituksia, jotka tosin eivät aina ihan vastaa todellisuutta. Pitää sitten vähän oikoa, että oikeesti puhekielessä sanotaan kyllä näin. Teimme suullisesti myös Oikeesti aikuisten -materiaalin harjoituksen, jossa pari pientä tekstiä pitä "kääntää" puhekieleltä kirjakielelle ja kuuntelimme iki-ihanaa Mummo-räppiä, joka sai opiskelijoiden suun loksahtamaan auki. :D Tuli samalla vähän slangisanastokin tutuksi. Esittelin heille vielä Urbaanisanakirjan, joka auttaa puhekielen sanojen ymmärtämisessä.

Torstaina vuorossa oli vielä pari uutta sanatyyppiä eli puhelin, puhelinta, puhelime-, potilas, potilasta, potilaa- sekä kaunis, kaunista, kaunii-. Niitä (sekä tyyppiä kokous, kokousta, kokoukse-) harjoittelimme kirjan lisäksi pariharjoituksella, joissa toinen kysyi tähän tapaan: Kenen kanssa menet ulos? - (KAUNIS NUORI NAINEN). Parilla oli oikea vastaus, joten hän tarkisti, vastasiko toinen oikein. Toinen harjoitus on Hyvin menee 1 -kirjan opettajan oppaasta. Siinä pitää kertoa parille, mistä mihin eri bussit kulkevat, esim. Bussi numero 11 kulkee ostoskeskuksesta rautatieasemalle. Samalla kertasimme kaikki aiemmin opitut sanatyypit. Suomen mestarissa tuo kokous-tyyppi tulee vasta toisessa kirjassa, mutta koska se esiintyy jo tässä vaiheessa niin usein, opiskelemme sen yleensä samalla muiden s-päätteisten tyyppien kanssa.

Päivän päätteeksi tehtiin julisteet kaikista sanatyypeistä. Jokainen pari sai yhden tai kaksi sanatyyppiä, joita edustavia sanoja heidän piti etsiä aikakauslehdistä, leikata niitä sekä niihin liittyviä kuvia ja liimata julisteeseen. Tähän menikin tunteroinen ja saatiin kiva kollaasi seinälle. Yllättävän vaikea heidän oli tunnistaa sanoja teksteistä. Varsinkin -in-loppuista tyyppiä oli todella vaikea löytää, jouduin itsekin ihan tosissani etsimään ryhmän apuna. Tässä vielä kuva aikaansaannoksista.

Perjantaina minulla oli vapaapäivä ja ryhmä opiskeli atk:ta. Kirjoittivat Wordillä omia tekstejään ja harjoittelivat samalla virheiden korjaamista ja ohjelman tarjoamia apukeinoja siihen. 

Työstä, harrastuksista ja arvioinnista

Torstaina olimme atk-luokassa. Ensin teimme kuunteluharjoituksen, jonka kollegani on tainnut vääntää yhteen Puhutaan asiaa -materiaalin kappaleeseen. Sitten teimme keskusteluharjoituksen, joka oli tarkoitus tehdä kielistudiossa parikeskusteluna niin, että parit keskustelevat ikään kuin puhelimessa, mutta kielistudio teki tenän ja niinpä se tehtiin tavallisena parikeskusteluna. Olin laatinut rektiokysymyksiä, joihin parin piti itse keksiä vastaus, toinen tarkisti mallivastauksesta. 

Lisäksi tehtiin vielä yksi puhumisharjoitus, jossa tallennettiin puhetta kaksi minuuttia. Aiheena oli Minun työpaikkani. Puhuja sai valita kahdesta vaihtoehdosta niin, että kertoi joko entisestä työpaikastaan tai toivomastaan tulevasta työpaikasta. Olin laittanut muutamia apukysymyksiä, kuten Missä olit töissä? Millainen pomo oli? Millainen työmatka sinulla oli? jne. Valmistautumisaikaa oli kaksi minuuttia ja sitten vaan rohkeasti puhumaan! Toiset ovat tietysti rohkeampia kuin toiset, mutta näitä harjoitellaan pitkin kurssia ihan jo senkin takia, että jonakin päivänä suuri osa opiskelijoista menee yki-testiin ja siellä ei passaa jännittää omaan mikrofoniin puhumista muiden pälättäessä ympärillä. Muutenkin on hyvää harjoitusta yrittää puhua pari minuuttia yhteen kyytiin ja sitten vielä kuunnella omaa puhettaan. Se voi olla hyvin opettavaista itsensä "monitorointia". Lopuksi puhenäytteet tallennetaan omille tikuille, joten siitä jää hyvä muisto omaan portfolioon senhetkisestä kielitaidosta.

Loppupäivän opiskelijat saivat tehdä omatoimisesti harjoituksia Kielisilta-ohjelmassa sekä Kotisuomessa.fi -nettisivuilla. Itse aloin sillä aikaa laatia taulukkoa, johon ohjelmoin noiden (ja muutamien muidenkin) sähköisten materiaalien hyödylliset harjoitukset koulutuksen ohjelmaan. Niitä on ilmestynyt viime aikoina niin paljon, että harmittaa, kun niitä jää tekemättä ihan vain sen takia, kun ei aina muista, mihin aiheeseen mitäkin harjoituksia on olemassa.

Perjantaina harjoittelimme (vielä kerran!) rektioita. Tein uuden harjoituksen, jossa opiskelijan piti reagoida parin tekemään kysymykseen. Tähän tyyliin: Mä tykkään jäätelöstä. Tykkäätsä siitä? - En mä tykkää siitä. Mä tykkään enemmän ______________. Mä ostin tän paidan Stockalta. Ostatko sä sieltä usein vaatteita? - En mä osta. Mä ostan yleensä _____________. Tarkoituksena oli paitsi kerrata rektioita, myös harjoitella luonnollista puhekielistä vastaamista. Suomessahan negatiivinen vastaus aloitetaan yleensä ei-sanalla, mutta suomen kielen oppikirjoissa tällaista lauserakennetta harvemmin tunnetaan. Kovin sujuvasti tuo ei vielä mennyt, mutta tulipahan kertausta. Ensin saivat parin kanssa miettiä vastaukset kaikkiin kysymyksiin ja sitten kysyä eri ihmisiltä eri kysymyksiä. Jatkoimme myös työelämäteeman käsittelyä ja kuuntelimme mm. laulun Mä joka päivä töitä teen.

Perjantain ohjelmassa oli myös uusi tekstilaji, kurssi-ilmoitukset. Olin tulostanut paikallisen kansalaisopiston ohjelmaa netistä ja laatinut ymmärtämistehtävän ilmoittautumiseen liittyvistä asioista. Se piti tehdä parin kanssa yhdessä niin, että yritetään vain etsiä tarvittava tieto tekstipaljouden keskeltä. Jälleen sai korostaa otsikoiden tärkeyttä olennaisen tiedon löytämisessä! Sen jälkeen piti valita jonkin itseä kiinnostavan kurssin esite ja kirjoittaa siitä muutama perusasia. Osalla tämä tehtävä jäi kotitehtäväksi ja tehtävä siis puretaan vasta tällä viikolla. Kotona piti etsiä vielä joidenkin keskeisten sanojen omankielinen vastine.

Taka-ajatuksena kurssi-ilmoituksiin tutustumisessa on tietysti paitsi tekstilajin ja sen sanaston tuleminen tutuksi, myös saada opiskelijoiden tietoon kansalaisopistojen tarjoamat laajat harrastusmahdollisuudet. Varsinkin, jos koulutuksen loppuessa ei ole työtä tai uutta kurssipaikkaa, harrastus voi tarjota tilaisuuksia paitsi puhumiseen myös suomalaisiin tutustumiseen. Vieläpä varsin kohtuulliseen hintaan. Tuli niitä lukiessa itsellekin sellainen olo, että siellähän olisi tarjolla vaikka mitä kivaa!

Olen ollut (taas) sairaan tyttäreni kanssa pari päivää kotona, joten ohjelmaan tuli muutos. Eiliseksi annoin toiselle opettajalle kollegalta saamani oppimista tukevan arvioinnin tehtävän, jossa oli teksti ulkosuomalaisista. Teksti luetaan moneen kertaan, ensi vaiheessa ilman sanakirjaa ja jokainen arvioi itse, minkä verran siitä ymmärsi. Sen jälkeen tulee erilaisia ymmärtämis-, sanasto- ja keskustelutehtäviä. Teksti luetaan aina välillä uudestaan ja arvioidaan, onko ymmärtäminen parantunut. Keskeistä on yhteistyö parin kanssa, joka on yleensä hyvin hedelmällistä ymmärtämisen kannalta.

Jo ennen joulua aloitimme päivänavaukset. Jokainen opiskelija on siis laatinut Power Point -esityksen omasta kotimaastaan ja pitää esityksen omalla vuorollaan päivänavauksena. Esitykset kestävät yleensä noin 10-20 minuuttia, joskus paljon pidempäänkin. (Olen joutunut asettamaan maksimiksi puoli tuntia, kun eräänä vuonna eräs esitys kesti kaksi tuntia...) Toiset opiskelijat saavat lomakkeen, jolla antavat toistensa esityksistä palautetta. Lomake on muokattu Minä ja arki -kirjan opettajan oppaan lomakkeesta. Esitykset ovat tietysti tosi mielenkiintoisia, opin itsekin monenlaista eri maista. Matkakuume nousee usein, joskaan ei aina, kuten viime viikolla Siperian-esityksestä. ;) Maassa on kylmää ja köyhää, lähistöllä maailman suurimmat timanttikaivokset, joiden tuotto menee Moskovaan ja lisäksi kuusi suurta vankilaa, joiden takia on sen verran turvatonta, että ulkona ei voi iltaisin liikkua kuin autolla.

Tylsääkin tylsempää kielioppia

Tiedä tuosta tylsyydestä, mutta pitkä ja yksipuolinen postaus tästä tulee (mitä oikeaoppinen bloggaaja ei tietenkään saisi sanoa, eli kannattaa lukea eteenpäin, jotta totuus selviää). ;)

Aloitimme työt jo viime viikon lopulla. Kun olimme ensin piirissä kertoneet, missä vietimme lomamme, jatkoimme objektin harjoittelua ja otimme mukaan myös verbien rektioita. Tuossa Suomen mestari 1:n viimeisessä kappaleessa tulee ikävän monta kielioppiasiaa, joten sen kahlaamiseen menee aikaa. Edellä mainittujen lisäksi uutena asiana tulee verbityyppien 3 ja 4 astevaihtelu, sivulauseita ja vielä pari uutta sanatyyppiäkin. Puhutaan-osiossa on vuorossa ravintolassa asiointi, mutta siihen emme pääse vielä vähään aikaan...

Kirjassa on kivoja objektiharjoituksia, mutta sen lisäksi teimme muutamia muitakin. (Olen jo unohtanut, miten harjoittelimme objektia ennen joulua, lisäilen tänne niitä myöhemmin.) Nyt harjoittelimme sitä mm. seuraavilla tavoilla:

• Kuunteluharjoitus Hyvin menee 1 -kirjan kappaleen 7 kauppadialogeista.
• Ruokakori luokan keskellä: ota kaksi hedelmää ja kerro, mitä ostit kaupasta. Kun molemmat ovat kertoneet, ruokia vaihdetaan ja kysytään seuraavalta. Esim. Ostin maitoa ja yhden omenan.
• Idearepun pariharjoitus, jossa molemmat saavat kuvan. Toinen on asiakas, toinen myyjä. Toinen haluaa ostaa esim. neljä kiloa kalaa, mutta sitä on vain 2,5kg jäljellä. Tai T-paidan kokoa 38 tai palauttaa rikkinäisen tuotteen.
• Maailma kylässä -festivaalista nappasin joskus mukaani jonkin kehitysyhteistyön tekijän esitteen, jossa kysellään, mitä ihminen tarvitsee. Esitteessä on paljon hyviä esimerkkejä ja sen jälkeen onkin hyvä pohtia, mitä ihminen kunkin opiskelijan mielestä tarvitsee.
• Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?
• Oikeesti aikuisten -materiaalin lautapeli, jossa pitää jatkaa erilaisia lauseita objektilla.

Rektioita opiskelimme paitsi kirjan, myös monenlaisten muiden tehtävien avulla. Olen saanut myös kollegoilta hyviä tehtäviä, tässä muutamia esimerkkejä.

• Sano, kenelle soitat ja mistä asiasta. Monisteella paljon erilaisia tilanteita, esim. poliisi, naapuri; ystävä, tapaaminen; pomo, sairastuminen jne. Tämä harjoitus sopii erinomaisesti rektioiden harjoitteluun, siinä kun on helppo toistaa mallin mukaan samaa rakennetta eri tilanteissa. Tietysti pitää muistaa, että jos soitetaan ihmiselle tai paikkaan, sijapääte on erilainen. Soitan ystävälle lomasta. Soitan kouluun poissaolosta.
• Muistaakseni Moped-materiaalista otettu kysymyslitania, jota kysellään pareittain, niin että parilla on oikea vastaus. Esim. Kuka tuo on? - Hän on Pekka. Kenen koira tuo on? - Se on Leenan koira. Keneen Tiina on rakastunut? - Hän on rakastunut Pekkaan. jne. Kysymyksistä on olemassa sekä esimerkkilauseet että harjoitus ja siinä käydään läpi kaikki sijat sekä Mikä että Kuka-kysymyksistä. Aikamoinen urakka! Kauhistuksen paikka opiskelijoille, kun kysymyssanoja on yli kymmenen molemmista ja pitäisi muistaa, mitä minkäkin verbin kohdalla käytetään. Itse koen vieraissa kielissä oikeastaan vaikeimmaksi asiaksi muistaa, mikä prepositio minkäkin verbin kanssa tulee. Samasta asiasta on tässä kysymys. 
• Muita vastaavantyyppisiä itse tehtyjä paritehtäviä, jossa parilla on oikea vastaus eli hän tarkistaa, vastaako toinen oikein.
• Jokainen sai kolme verbiä, joista piti keksiä lause, jonka opettaja kirjoitti koneella kaikkien näkyville. Sen jälkeen verbit piti lajitella pöydälle sen mukaan, mitä sijaa sen kanssa käytetään. (Usein opiskelijat ottavat kuvan kokonaisuudesta, ne on niitä nykyajan muistiinpanoja.)
• Oikeesti aikuisten -materiaalin tehtävä, jossa on valmis kysymys, joihin kerätään vastaukset eri opiskelijoilta. Esim. Helena, kenestä sinä pidät? _______________, mikä sinua naurattaa? jne.
• Lautapeli, jolla on kysymyssanoja. Opiskelijan tehtävä on jatkaa kysymyslausetta ja kysyä parilta jotain.
• Tee kotona sanoista lauseita. Valitse yksi sana jokaisesta laatikosta. Ensimmäisessä on Kuka?, toisessa verbi, kolmannessa Kenelle? tai Kenen kanssa?, neljännessä Mistä asiasta? tai Kenestä? Esim. Oppilaat kysyvät opettajalta testistä. Keskustelen ystävän kanssa jalkapallosta. Purimme tehtävän niin, että opettaja kirjoitti tietokoneella kaikkien lauseita.
• Kysy eri ihmisiltä luokan keskellä erilaisia kysymyksiä, kuten Mistä sinä nautit?, Mitä sinä inhoat? jne.

Eilen aloimme opiskella myös verbityyppien 3 ja 4 astevaihtelua. Sehän menee toisinpäin kuin verbityypissä 1 eli perusmuodossa on heikko aste ja persoonamuodoissa vahva. Esim. kätellä - kättelen, jutella - juttelen, kammata - kampaan, tavata - tapaan, pakata - pakkaan. Kirjan esimerkkien ja harjoitusten lisäksi tutustuimme verbeihin myös esim. seuraavilla tavoilla

• Suomi sujuvaksi -kirjan kuvien avulla, jotka opiskelijat leikkasivat, kirjoittivat verbin kääntöpuolelle ja kyselivät pariltaan: Mitä hän tekee / he tekevät? Miksi? Missä? Mistä (riidellä, jutella)?
• Täydennä taulukko kyselemällä pariltasi, kuinka usein hän tekee erilaisia asioita. Taulukossa vaihtoehtoina joka päivä, 3-4 kertaa viikossa, pari kertaa kuukaudessa/vuodessa tai ei koskaan. Esim. Kuinka usein riitelet/vihellät/kuuntelet musiikkia/annat lahjoja...

Rektioita ja verbejä harjoitellessa pari- ja muita keskusteluharjoituksia tuli jopa niin paljon, että opettajan aika meinasi käydä vähän pitkäksi, kun seurailin keskusteluja vain sivusta. ;) Hieman monipuolisuutta näihin harjoituksiin kaipaisin, mielessä oli pari ideaa, mutta eivät päässeet vielä toteutukseen asti. Ehkä loppuviikosta...

Tänään palauttelimme mieliin kappaleen työelämäteemaa, joka meinaa hukkua kieliopin alle. Teimme kirjasta muutamia harjoituksia ja lisäksi tutustuimme työpaikkailmoitukseen tekstilajina. Tähänkin olen saanut kollegalta hyvän tehtävän, jossa tehdään tekstilajin rakenne näkyväksi ja pyritään sen avulla löytämään tekstistä olennainen informaatio. Tätä tyyliä pitäisi soveltaa enemmänkin erilaisten tekstien tulkitsemiseen.

Samalla tuli keskusteltua muistakin työelämään liittyvistä asioista. Koko koulutuksen tavoitehan on saada ihmiset töihin, joten tätä aihetta ei voida liikaa käsitellä. Kotitehtäväksi annoin vielä pari muutakin työpaikkailmoitusta, harmi vain, että huomasin liian myöhään, että peräti kahdessa kolmesta ilmoituksesta haettiin siivoojia... Ei ole tarkoitus syöttää opiskelijoille sellaista ajatusta, että se on ainoa ala, jolle heidät huolitaan. Seuraavalle kerralle pitää löytää muiden alojen ilmoituksia. Korkeasti koulutetut ihmiset saattavat tykätä vähän kyttyrää, heissähän on valtava resurssi moneen muuhunkin hommaan.