Hulvatonta menoa

Harmi, etten aina ehdi tuoreeltaan kertoa kivoista päivistä. Viime torstai oli nimittäin niin hulvaton päivä, että se olisi ansainnut oman kirjoituksensa. 

Opiskelimme paikansijoja ja ensi alkuun vain etsittiin vastausta kysymykseen Missä. Sitä harjoiteltiin monella tavalla ja sattumoisin tuona torstaina sen verran vauhdikkaasti, että voisi sanoa, että mopo lähti hieman lapasesta. 

Teemana oli asuminen, joten samalla harjoittelimme kodin esineistöä ja kaikkea asumiseen liittyvää. Teimme kirjan lisäksi mm. seuraavia harjoituksia:

• Suomi sujuvaksi -kirjan kuvia erilaisista paikoista: toistetaan ensin yhdessä, sitten opiskelija kysyy toiselta: Missä hän on? Mitä hän tekee siellä? 
• Kuvat kodin eri huoneista (vaatehuoneesta pesutupaan): opiskelijat kysyvät luokan keskellä toisiltaan: Missä sinä olet? Mitä sinulla on siellä? Kun molemmat ovat vastanneet, vaihdetaan kuvia.
• Suomi sujuvaksi -kirjan kuvia kodinkoneista: hinnoittele tavarat ja tee parin kanssa pieniä ostosdialogeja. Tätä ennen tehty kirjasta puhekieliharjoituksia, joissa mm. ostosdialogeja sekä Hyvin menee 1 -kirjan kappaleen 2 ostosdialogeista tehty oma kuunteluharjoitus.
• Kirjan mainio lisäharjoitus, jota voi käyttää monella tavalla. Pelissä on kotiin liittyviä sanoja ja niiden selityksiä. Ensimmäistä versiota on parasta pelata neljän hengen ryhmissä. Jokainen saa neljä sanaa. Sitten nostetaan pakasta selityksiä ja se, jolla on selitystä vastaava sana, saa kortin. Seuraavana päivänä käytetään peliä parin etsimiseen; sana ja selitys muodostavat tietysti parin. Lopulta pelkillä sanoilla pelataan aliasta. Sen teimme tänään ja opiskelijat innostuivat pelistä niin, että kysyivät, olisiko sanoja lisää. Kun päivää oli sopivasti enää vartti jäljellä, kävin hakemassa Junior aliaksen, jonka parissa lopputunti kuluikin rattoisasti. Hienosti heiltä sujuu jo sanojen selittäminen!

Torstaina opiskelimme samassa yhteydessä eksistentiaalilausetta eli Missä on mitä -lausetta, johon oli kirjassa ja opettajan oppaassa hyviä keskusteluharjoituksia. Päivän päätteeksi teimme kuunteluharjoituksena piirustustehtävän. Luin itse keksimäni kuvauksen huoneesta: "Kuvassa on olohuone. Lattialla on kukallinen matto. Matolla on nojatuoli. Nojatuolissa istuu nainen..." Kuvista tuli niin hauskoja, etten voinut nauramatta katsoa niitä. Opiskelijat alkoivat tietysti myös naureskella toistensa kuville ja lopulta tunnelma oli niin hervoton, että nauroimme kaikki vedet silmissä. Ryhmässä on sellaisia toisiaan kiusoittelevia velikultia, etten välillä voi katsoa heihin ollenkaan, kun alkaa naurattaa. Kuvat ripustettiin tietysti taas seinälle ja opiskelijat jo miettivät, miten kurssin lopussa ikkunatkin ovat täynnä heidän taideteoksiaan. ;)

Tämä oli sopiva kohta opiskella myös olla-verbin imperfekti, jota harjoittelimme tietysti lauseilla Missä sinä olit eilen? Ensin kuvilla, sitten myös Veijon Missä-mistä-mihin -pelin avulla.

Perjantaina kertasimme vielä ensin missä-asioita. Kirjassa on hyvä teemaa kokoava pariharjoitus, jossa on kaksi laatikkoa asumiseen liittyviä kysymyksiä. Sen toteutimme tietysti taas luokan keskellä, niin että jokainen kysyi jokaiselta. Iltapäivällä päätin esitellä kevyesti myös mistä- ja mihin -muotojen käyttöä. Ajankohtahan ei tietenkään ole paras mahdollinen uuden asian opiskelulle, mutta ajattelin jättää sen viikonlopuksi mieliin hautumaan. Katsoimme päivän päätteeksi Supisuomea-videosta osan 4, jossa näitä asioita esitellään. Ilmeisen hyvin asia olikin viikonloppuna hautunut, kun tänään se tuntui suurimmalle osalle jo ihan selvältä. Yleensä joka ryhmässä on pari opiskelijaa, joiden on vaikea hahmottaa systeemiä, katsotaan, miten tällä kertaa käy. Toistaiseksi vaikuttaa lupaavalta.

Missä-mistä-mihin -muotojen käyttöä opettelimme kirjan monipuolisten harjoitusten lisäksi tänään mm. seuraavilla tavoilla:

• Aamulla perinteisellä kassimenetelmällä. Keräsin kiireellä (kun en tietenkään muistanut tehdä sitä ajoissa) työhuoneestani tavaroita: kangaskassiin muovikassin, muovikassiin muovipussin, muovipussiin laatikon ja laatikkoon laitoin lopulta serpentiiniä. Sitä sitten purettiin luokassa ja mietittiin, mitä on missä, mistä otan ne ja mihin ne laitan.
• Havainnollistavia kuvia, joissa joku esim. menee  kauppaan, on kaupassa ja tulee kaupasta, menee asemalle, on asemalla ja tulee asemalta. (En muuten ymmärrä, miksi monissa materiaaleissa asiat esitetään siinä järjestyksessä kuin ne tulevat suomen kieliopissa, eli missä-mistä-mihin. Eihän siinä ole mitään logiikkaa, että ensin hän on asemalla, sitten hän lähtee asemalta ja lopulta menee asemalle... Siksi järjestän lauseet yleensä uudestaan, loogiseen järjestykseen.)
• Illatiivin drillausta pitkällä listalla erilaisia sanoja. Illatiivilla kun on kolme erilaista päätettä, sen harjoitteluun pitää panostaa vähän enemmän. Eli Menen kauppaan. - Panen hatun päähän. - Menen Espooseen. Illatiivin vahva aste vaatii sekin lisäharjoitusta.  
• Sanojen järjestämistä pöydälle illatiivin päätteen mukaan. Jokainen opiskelija sai muutaman sanan. Sitten heidän piti tehdä lause, jossa käyttivät sanaa illatiivissa, ja lopulta he laittoivat sen oikean päätteen alle.
• Täydennystehtävä Työmiehen lauantai -laulusta.
• Pieni palapeli, jossa piti yhdistää lauseen alku ja sen loppuun oikea paikansija.
• Lautapeli erilaisilla paikkasanoilla: Missä sinä olet? Mistä sinä tulet? Mihin sinä menet?
• Huonekuvat: Opiskelijat saavat kaksi kuvaa eri huoneista ja kyselevät luokan keskellä toisiltaan: Mistä sä oot tulossa? Mihin sä oot menossa? Siten taas vaihdetaan kuvia.

Tänään tuli S2-opettajien sähköpostilistalla tosi kiva linkkivinkki. EU-projektissa oli kehitelty kaikenlaisia hyödyllisiä, elämänmakuisia harjoituksia. Jos joltakulta on mennyt tämä ohi, kannattaa vilkaista: http://salpro.salpaus.fi/vema/Tetl-metodilehtinen.pdf. 

Lopuksi päivän parhaat naurut aiheuttanut väärinkäsitys. Opiskelijat ovat lähdössä huomenna Ikealle toisen opettajan kanssa. Puhuimme sinne menosta, kun eräs opiskelija kysyi, miksi he menevät Ikealle. Minä pidin tietysti viiden minuutin palopuheen siitä, että koulutuksen nimi on Työelämän suomea ja se tarkoittaa sitä, että tutustumme työelämään, erilaisiin firmoihin ja suomalaisiin työpaikkoihin, että kieltä opiskellaan joka paikassa eikä vain luokkahuoneessa jne. jne. Kun menimme tauolle, opiskelija tuli sanomaan, että hän tarkoitti vain, että miksi sanotaan, että mennään IkeaLLE eikä IkeaAN. :D (Kaiken lisäksi kollegani sanoi, että hän sanoo Ikeaan...)