Aloitimme siis viime viikolla aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen. Koulutuksen nimi on Työelämän suomea ja se on tarkoitettu työttömille maahanmuuttajille, jotka ovat muuttaneet Suomeen äskettäin. Koulutukseen pääsyä joutuu paikkakunnasta riippuen odottamaan yleensä 1-12kk.
Koulutuksia järjestetään (ainakin suurimmissa kaupungeissa) eripituisina. Se, mihin koulutukseen tulee valituksi, riippuu mm. hakijan koulutus- ja kielenopiskelutaustasta ja muista kielenoppimisnopeuteen vaikuttavista asioista. Alkukartoituksessa pyrimme erottelemaan ns. nopeat oppijat hitaammista. Useimmat koulutukset etenevät perusvauhdilla ja kestävät pari viikkoa yli vuoden (kesällä on kuukausi lomaa). Hitaammin etenevät koulutukset kestävät 30 arkipäivää pitempään, jotta hitaammilla oppijoilla olisi enemmän aikaa päästä kotoutumiskoulutuksen tavoitteisiin. Oma koulutuksensa on niille, jotka ovat tulleet Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomina. Joskus järjestetään erikseen koulutuksia myös erityisen nopeille oppijoille, joilla on korkea koulutus ja paljon kokemusta kieltenopiskelusta. Koulutus on samanpituinen kuin perusvauhdin koulutus, mutta oppimistavoitteet ovat korkeammalla.
Koulutuksen tavoitteena on maahanmuuttajan kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tarkoittaa mm. sitä, että opiskelija voi osallistua yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä sekä saavuttaa sellaiset kielelliset ja muut valmiudet, joita tarvitsee paitsi arkielämässä myös työelämässä. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja voi hakeutua koulutuksen jälkeen joko ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Tosielämässä tavoitteiden saavuttaminen riippuu hyvin paljon ihmisestä itsestään, hänen elämäntilanteestaan jne. Toiset työllistyvät kesken koulutuksen, toiset eivät saavuta kaikkia tavoitteita koulutuksen aikana.
Suoraan sanottuna on melko vaativa tavoite saada kielitaito vuodessa sille tasolle, että pystyisi ongelmitta opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa, joka Suomessa vaatii alasta riippumatta melko hyvää kirjallistakin kielitaitoa. Suomi nyt vain on niin erilainen kieli kuin kaikki muut (paitsi viro), että sitä ei opita ihan yhtä nopeasti kuin jotain indoeurooppalaista kieltä, joista jokin on useimmille ennestään tuttu.
Maahanmuuttajille suunnattuja jatko-opiskelumahdollisuuksia on melko vähän. Jonkin verran on tarjolla Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (MAVA), jossa tutustutaan ammattialoihin ja pyritään saamaan kielitaito sille tasolle, että selviää ammatillisesta koulutuksesta (jos tähän ei ole päästy kotoutumiskoulutuksen aikana). MAVA-koulutus kestää joko puoli vuotta tai vuoden. Joillakin ammatillisilla oppilaitoksilla on tarjolla myös maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta, jossa maahanmuuttajat opiskelevat omassa ryhmässään. Sen etuna on kielitaitotason mukainen opetus, haittana kontaktien puute suomalaisiin (jolloin kielitaitokaan ei kehity niin nopeasti).
Sen sijaan pidemmälle ehtineille ja korkeasti koulutetuille ei työvoimahallinnolla ole tämän koulutuksen jälkeen tarjolla oikeastaan mitään. Kielitaitoa pitää kehittää omaehtoisesti esimerkiksi iltakursseilla. Jos opiskelija tarvitsee ammattinsa vuoksi (lääkäri, psykologi, opettaja jne.) tietyntasoisen kielitaidon, työvoimahallinto voi tulla vastaan esimerkiksi tutkintomaksuissa. Tietysti ihmiset ovat yleensä valmiita itsekin panostamaan kielenopiskeluun, jotta pääsevät mukaan työelämään. Korkeasti koulutetuilta vain vaaditaan parempaa kielitaitoa kuin suorittavaa työtä tekeviltä, ennen kuin he pääsevät oman alansa hommiin.
Koulutuksen opintosisällöt ovat suomen kieli ja viestintätaidot, työelämä- ja yhteiskuntataidot (sis. kulttuurintuntemus) sekä valinnaiset opinnot ja ohjaus. Koulutus perustuu Opetushallituksen laatimaan, sitovaan opetussuunnitelmaan, jonka uusin versio on otettu käyttöön vuonna 2012. Koulutus toteutetaan neljässä moduulissa, joista kolmessa keskitytään kielitaidon kehittämiseen ja yhdessä työelämään tutustumiseen. Koulutus sisältää yleensä yhden työharjoittelujakson, joka on noin kuuden viikon mittainen. Harjoittelupaikka valitaan niin, että se tukee mahdollisimman hyvin opiskelijan omia tavoitteita: kielitaidon kartuttamista tai ammatillista jatkosuunnitelmaa, parhaassa tapauksessa molempia. Opiskelija saa koulutuksen aikana myös esimerkiksi tutustua ammatillisiin koulutuksiin, parantaa tietotekniikan taitojaan tai suorittaa erilaisia työelämässä tarvittavia kortteja, kuten hygieniapassin.
Tärkeää koulutuksessa on tietysti henkilökohtaistaminen eli jokaiselle pyritään löytämään oma polku, jota pitkin pääsee mukaan työelämään Suomessa. Ihmisillä on valtavasti tietoa ja taitoa kotimaastaan, mutta vajavainen kielitaito on kuin tulppa, joka estää heitä pääsemästä töihin.
Joskus toivoisi suomalaisilta hieman enemmän sietokykyä. Maahanmuuttajat voisi nähdä resurssina ja antaa heille mahdollisuuden näyttää, mitä he osaavat. Eikä aina vedota siihen, että "se puhuu niin huonosti". Eri aloilla pärjää erilaisella kielitaidolla ja suomalaisetkin voisivat tulla vähän vastaan tässä asiassa. Voisimme edes yrittää selkokielistää omaa puhettamme, jotta he ymmärtäisivät paremmin. Voisimme auttaa heitä oppimaan. Voisimme tutustua heihin ihmisinä. Heissä on valtava potentiaali, useimmat ovat valtavan ihania ihmisiä, jotka voisivat antaa meille ja meidän kulttuurillemme paljon. Paljon muutakin kuin pizzaa ja kebabia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti