Yllätys

Huumorissa tärkeää on yllättäminen. Lähes yhtä tärkeää se on opetuksessa. Ei saa jumiutua samoihin kaavoihin, vaan opiskelijat täytyy aika ajoin herättää tekemällä jotakin tavallisesta poikkeavaa. Koulutuksen alussa sitä tekee tietysti lähes joka päivä, jos opiskelijat ovat tottuneet hieman perinteisempään kielenopiskeluun. 

Tänään yllätin opiskelijat musiikkivalinnalla. Opiskelimme sääfraaseja ja kun he tekivät pientä kirjallista tehtävää, laitoin CD:ltä soimaan säämusiikkia eli myrskyn ääniä. Sainkin aikaan yllättyneitä, huvittuneita ilmeitä.

Viime viikolla aloimme opiskella adjektiiveja ja tänään laajensimme sitä varastoa lisää. Alussa, kun sanastoa tulee tosi paljon, opiskelemme sitä ns. lapputekniikalla. Kopioin opiskelijoille A4-kokoisen sivun verran kuvia, jotka he leikkaavat yksittäisiksi kuviksi ja kirjoittavat lapun toiselle puolelle sanan. Sitten he kyselevät toisiltaan: "Millainen tämä mies on?". Tehtävää helpottaa se, että oikea vastaus on lapun toisella puolella, jolloin pari voi tarkistaa, menikö oikein. Samoilla lapuilla he voivat harjoitella kotona itsekseen. Kopioin erilaiset sanat ja esimerkiksi eri verbityypit eriväriselle paperille. Sitten annan heille vanhat kirjekuoret, joihin he säilövät nämä lappusensa. Oikein hyvä kuvien lähde on Suomi sujuvaksi -kirja. 

Adjektiivien harjoitteluun hauska toiminnallinen keino on myös, että jokainen saa yhden adjektiivin, joka pitää liimata sellaiseen esineeseen tai ihmiseen, josta juuri se adjektiivi tulee mieleen. Opettaja sai tällä kertaa adjektiivit iloinen ja ahkera. :) Huomenna voisimmekin kertauksen vuoksi kokeilla adjektiivien esittämistä pantomiimina. 

Loppuviikosta opiskelimme myös maantieteellisiä nimiä sekä genetiiviä niiden yhteydessä. Esimerkiksi: "Mikä on Suomen pääkaupunki?" tai: "Minkä maan pääkaupunki on Berliini?". Euroopan maiden nimetkin pitäisi oppia suomeksi, ja hassua kyllä, myös niiden pääkaupungit, koska niiden nimet on suomalaistettu. Näitä harjoittelimme paitsi opiskelijoiden omien kotimaiden kautta, myös erilaisten karttojen avulla. 

Koska on mielestäni tärkeää arvostaa opiskelijoiden omaa taustaa, he piirsivät oman maansa lipun, laittoivat sen nastalla maailmankartalle ja kertoivat samalla kotimaastaan: "Tämä on Suomen lippu. Olen kotoisin Suomesta. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Se on Etelä-Suomessa." Fraasit olivat taululla näkyvissä, joten he voivat tukeutua siihen. 

Värejä harjoittelimme luonnollisesti muillakin väritystehtävillä. Ne saattavat tuntua lapselliselta keinolta, mutta yllättävää kyllä, myös korkeasti koulutetut aikuiset pitävät väritystehtävistä. Joku lääkärikin saattaa hyvin antaumuksella värittää kuvaa jopa 45 minuuttia. Yritän käyttää oppimiseen kaikkia kanavia, eikä luovuuden käyttäminen ole ollenkaan huonoimmasta päästä.

Kun opiskelemme uutta sanastoa, laitan luokan seinälle aiheeseen liittyviä kuvia, jotka olen kopioinut kuvasanakirjasta. Nyt siellä on värejä, adjektiiveja, ilmansuunnat ja sääsanastoa. Kaikkia sanoja ei tarvitse opiskella erikseen, aiheesta kiinnostuneet voivat itse opiskella lisää näistä seinätauluista. Jotkut kuvaavat niitä omalla kännykkällään tai tabletillaan.

Sääsanastoa harjoittelimme mm. karttojen avulla. Ensin valmiista kartasta, sitten opiskelijat piirsivät itse sääennusteen ja kyselivät sitä pariltaan. 

Opiskelimme myös kuukausia ja vuodenaikoja. Pyörittelemme sanoja ja fraaseja niin pitkään, että ne alkavat tuntua helpoilta. Kuukausilaulu on ehdoton, olen itse kehittänyt siihen myös leikin. Juu, tuli taas huvittuneita ilmeitä, mutta kyllä he lähtevät mukaan. :)

Päivän lopuksi opiskelijat laittoivat oikeaan järjestykseen kuvat, joista jokainen kuvasi yhtä kuukautta. Tämänkin olen kopioinut kuudelle eri värille ja laminoinut. Kuvat ovat kopioitavasta materiaalista nimeltä Otetaan selvää. Siinä on paljon hyödyllisiä keskusteluharjoituksia. Huomenna sitten kirjoitamme jokaisesta kuvasta muutaman lauseen. Mitä ihmiset tekevät tammikuussa, helmikuussa jne. Saadaan taas lisää sanoja ja verbejä käyttöön!