Melkein vapaapäivä. ;) Tänään ryhmässäni oli toinen kouluttaja, joka perehdyttää heitä suomalaisen yhteiskunnan saloihin. Siispä minä vietin päiväni jumpassa sekä kotona kokaten ja lähdin vasta iltapäivällä töihin pitämään iltakurssilaisille kielistudio-opetusta.
Viisi ensimmäistä opettajavuotta tein rinnan päivä- ja iltaopetusta, ja vielä viime talvenakin pidin yhden lyhyen iltakurssin, mutta tänä syksynä päätin, että nyt saa riittää. Minulla on kotona pieni tyttö, jonka arkea en halua sotkea epäsäännöllisellä työrytmillä, joten nyt pidän koko syksynä yhteensä neljä kielistudioiltaa. Ihanaa, kun saa keskittyä vain yhteen ryhmään!
Unohdinkin mainita kotoutumiskoulutuksesta, että se on työvoimapoliittista koulutusta, joten opiskelua on viitenä päivänä viikossa, lähiopetusta viisi tuntia päivässä ja etätehtäviä kaksi tuntia. Minä opetan omaa ryhmääni useimmiten neljä päivää viikossa ja yhtenä päivänä on yleensä työelämä- ja yhteiskuntataitojen opetusta ja joskus ATK:ta. Itselleni ilmaantuu näille ns. vapaapäiville kalenteriin aina kaikenlaista muuta tehtävää, kuten koulutusta, kokouksia, muiden ryhmien sijaistamista tai testaamista. Toki joskus pidämme tytön kanssa ylimääräisen vapaapäivän ja teemme yhdessä jotain kivaa.
Eilen aloitimme ryhmässäni portfoliotyöskentelyn. Se tarkoittaa sitä, että kaikki materiaali, jota opiskelijat tuottavat koulutuksen aikana, talletetaan kansioon. Helpoimmin sinne löytävät tiensä kirjalliset tuotokset, mutta tallennamme toki myös puhetta ja puhe-esityksiä tikulle. Kun koulutus loppuu, opiskelija saa portfolion mukaansa ja voi sen avulla esitellä oppimisprosessiaan ja osaamistaan, kun hakee seuraavaa kurssia tai työtä (tai kotona suomalaiselle puolisolle).
Uskomattoman hienoja tuotoksia he saavatkin aikaan! Mukanahan on vaikka minkä alojen asiantuntijoita, joten tietoteknisiltä taidoiltaan monet ovat paljon edistyneempiä kuin minä. Ohjaan vain heitä tekemään niitä suomen kielellä (tai siis ATK-opettaja opettaa ohjelmat, minä annan tehtävät). Esimerkkejä aikaisempien vuosien tuotoksista: Power Point -esitys omasta kotimaasta, Word-tiedosto jonkin kaupungin historiasta tai nähtävyyksistä, Word-tiedosto oman maan ruokareseptistä, puhelimella tai sanelimella äänitetty keskustelu (radiohaastattelu tms.)... Esittelen projektit täällä sitä mukaa, kun niihin asti pääsemme. Tarkoitus on laajentaa tällaista toimintaa entisestään ja siirtää vastuuta oppimisesta opiskelijoille itselleen.
Tähän mennessä he ovat kirjoittaneet tekstin "Minä olen..." ja toisen, "Hän on...", johon leikattiin kuvia aikakauslehdestä. Ne esiteltiin ensin muille luokan edessä ja laitettiin sitten tietysti luokan seinälle esille, ja kun ne saavat väistyä uusien tieltä, ne liitetään portfolioihin. Teetän seinälle laitettavat työt aina väripaperille, niin niitä on mukavampi katsella.
Käytän muutenkin paljon värillistä paperia (suggestopedian oppeja tämäkin, joskin käytin niitä jo ennen kuin siitä tiesinkään). Värit ja kuvat stimuloivat aivoja ihan eri tavalla kuin musta teksti valkoisella paperilla. Eräs kollegani oli hieman skeptinen tämän asian suhteen. Sitten tein hänen kanssaan pari tuntia uusia materiaaleja ja käsittelimme koko ajan erivärisiä papereita. Lopulta hän totesi, että kyllähän se aika virkistävää on, kun maailma on värillinen. Valkoinen alkaa näyttää aika tylsältä.
Olen itselleni tehnyt sellaisia värikoodeja kuin keltainen = kielioppi, sininen = sanasto. En tiedä, ovatko opiskelijat näitä värikoodeja huomanneet, mutta varmasti heidänkin on helpompi etsiä jotain paperia isosta pinosta, kun muistavat, että se oli oranssilla paperilla. Parikeskusteluharjoituksissa kahden värin käyttäminen on kätevää: A:lle vaaleanpunainen, B:lle violetti. Näin muistaa papereita jakaessaankin antaa joka toiselle erivärisen paperin.
Myös pelit kannattaa tehdä väreissä. Kun teen esimerkiksi kuusi samanlaista peliä ja kopioin ne erivärisille papereille, korttien lajittelu sujuu helposti, kun löydän heti yhteenkuuluvat osaset. Säästän hurjasti aikaa verrattuna siihen, että alkaisin aina valkoisia lappusia järjestelemään. Monikäyttöiset materiaalit laminoin saman tien, ei tarvitse sitten niitä hikisissä käsissä rypisteltyjä papereita heittää pois ja tehdä seuraavalla kerralla uusia. "Work smart, not hard!" ;)
Pelihyllyni järjestely on vielä vähän kesken. Nykyään ne ovat jotakuinkin siinä järjestyksessä, jossa niitä tarvitsen, mutta joskus saattaa käydä niin, etten muistakaan jonkin pelin olemassaoloa, ja jälkeen päin harmittaa, että jäi hyvä peli käyttämättä. Kunhan ehdin, järjestän ne aiheenmukaisesti, niin voin aina tarkistaa, mitä pelejä tästä aiheesta olikaan valmiina.
Löysin muuten tänään tällaisen vastaperustetun sivuston, josta saattaa jatkossa olla iloa äidinkielen- ja S2-opettajille: http://materiaalikansio.fi :) Vinkit jakoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti