Lomalta palattu ja heti täyttä höyryä! En ollut tietenkään ehtinyt ennen lomaa valmistella ensimmäistä päivää mitenkään, hyvä että sain kunnialla pidettyä perjantai-iltapäivänä kollegoille kielistudiokoulutuksen (vähän tiukille meni siihenkin valmistautuminen, kun piti samana aamupäivänä ehtiä hoitaa kynnet kuntoon ennen lomaa ;)).
Loma osui sellaiseen ajankohtaan, että sijainen sai pitää ryhmälle kirjalliset kokeet, jotka kokosin etukäteen. Ja heti tänään lomalta palattuani olin luvannut pitää kuuntelukokeen. Tapani mukaan turasin aamulla kotona niin pitkään, että olin töissä varttia vaille yhdeksän. Onneksi viimevuotinen kuuntelukoe kelpasi sellaisenaan, joten ehdin vielä kopioida sen. Sain joskus kollegalta sellaisen vinkin lunttaamista vastaan, että kopioin kokeet kahdelle eriväriselle paperille ja annan joka toiselle erivärisen. Kyllähän se kuikistelu silti onnistuu, mutta kiusa se on pienikin kiusa.
Tauoilla pitikin sitten äkkipäätä keksiä, mitä tehdään seuraavilla tunneilla ja mitä annan seuraavaksi päiväksi etätehtäviksi. Onneksi työhuoneesta löytyy aina jotain hauskaa ja hyödyllistä. Tarkastettuamme kotitehtävät opiskelimme kirjasta joka-pronominin ja siihen löytyikin kiva peli Opettajan idearepusta. Iltapäivällä kertasimme vielä terveysteemaa Vocabulary-materiaalin kuvan avulla. Opiskelijat olivat saaneet mustavalkoisen kuvan kotiin, mutta annoin jokaiselle parille vielä värikopiot, joista he keskustelivat. Sitten kokosimme yhdessä kuvan sanastoa ja lauseita. Kuvassa on siis terveyskeskuksen odotusaula täynnä ihmisiä erilaisine sairauksineen ja vammoineen. Lisäksi pöydillä oli asiaankuuluvia tarvikkeita ja seinillä mainoksia, joista sai hyödyllistä sanastoa.
Ruokatunnilla työkaveri kysyi, että olikos sulla tänään kehityskeskustelu. Joo, tosiaan. Olisin unohtanut kokonaan! Onneksi olin kuitenkin valmistautunut siihen ennen lomaa, joten hyvin meni. Sen jälkeen oli vielä puolisen tuntia aikaa tsekata sähköpostit ja valmistella huominen suullinen testi ja pari muuta juttua. Ja olin vartin myöhässä hakemassa lasta hoidosta! Onneksi on joustava hoitaja...
Tuolla työkassissa odotteleekin sitten iso pino korjattavia kokeita, tänä iltana oli pakko päästä jumppaan, joten yritetään huomenna...
Loppuun vielä mainostan hienoa blogia, jota nyt ahkerasti linkkaillaan tuolla somessa tämän hyvän, maahanmuuttajiin liittyvän postauksen vuoksi (eikä ole sitten ollenkaan niin kuivakkaa tekstiä kuin täällä...).
maanantai 17. helmikuuta 2014
torstai 6. helmikuuta 2014
Peppupuhetta
Päästiin taas itse asiaan. Aiheena tietysti terveys, sairaus ja ruumiinosat. Pitihän ne pepun kaikki nimitykset raapustaa taululle, kun eräs opiskelija sanoi, että ainoa hänen tuntemansa synonyymi takapuolelle on se kaikkein rumin, p...e. Laajennan toki heidän sanavarastoaan aina kun mahdollista!
Pari kivaa jumppalauluakin vedettiin, tietysti perinteinen Pää, olkapää, peppu... ja Fröbelin palikoiden Soo-soo sormet. Kun aiheena oli vielä ripulit, ummetukset ja muut, ei hauskoilta hetkiltä voinut välttyä. Juuri ennen ruokatuntia!
Suomen mestari 2 -kirjassa jatkuu ykkösosan huono puoli eli jokaista suhteellisen helppoa tekstiä kohti on monta monituista kielioppiasiaa. Kun opettajan opaskaan ei ole vielä ilmestynyt, pitää keksiä itse toiminnallisia lisäharjoituksia. Heräsin aamulla ennen kellonsoittoa ja sain siinä pari ideaa. Juuri ja juuri ehdin toisen toteuttaa ennen tuntien alkua. Laadin siis parinetsimispelin fraaseista, joita eilen opiskelimme. Tähän tapaan:
Ostin eilen uudet kengät ja ne meni heti rikki. - Eikä! Olipa sulla huono tuuri.
Meidän loma peruuntui, kun lapsi sairastui. - Voi ei! Onpa ikävää.
Onpas tänä kesänä ollut huonot ilmat. - Sanopa muuta. Koko ajan sataa.
Arvaa mitä? Mä sain sen uuden työpaikan! - Ihan totta? Onneksi olkoon!
Aloitusrepliikeistä tuli vähän pitempiä, joten kehotin pitkän lapun saaneita menemään toisten luo ja sanomaan oman repliikkinsä ensin. Tuli ihan hauskoja tilanteita, kun esimerkiksi tuohon toiseen kysymykseen tulikin viimeinen vastaus.
Posti toi minulle tänään ison pinon Lappi-kortteja. Ne olivat niin hienoja ja hellyttäviä, että haluaisin ottaa niistä kuvia ja julkaista täällä, mutta ensin pitäisi saada lupa opiskelijoilta. :) Katsotaan...
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Kotiinpaluu
Hei taas! Mites on loma mennyt? Mitä ootte tehny Lapissa? Mä oon hiihtänyt, lasketellut ja käynyt kylpylässä rentoutumassa. Mutta tänään me palataankin kotiin. Ja arvatkaa mitä?! Tattadadaa - mä voitin lauantaina lotossa! Me voidaankin mennä lentokoneella takaisin, mä maksan! Ei tarvii istua junassa niin pitkään.
Ottakaapa matkalaukkunne, mennään lentokentälle. Mitäs siellä lentokentällä pitää tehdä? Mihin mennään ensin? Joo, ensin lähtöselvitykseen, sitten turvatarkastukseen. Mitä pitää muistaa turvatarkastuksessa? Niin, nesteet pieneen pussiin ja jos ostitte Lapista matkamuistoksi puukon, se pitää laittaa isoon matkalaukkuun. Mitäs muuta ei saa olla käsimatkatavaroissa? ---
Tässä lentokoneessa ehditäänkin pelata yhtä peliä. Otin mukaan tällaisen kirjainruletin, voitte pelata vieruskavereiden kanssa yhdessä. Lentomatka meneekin niin nopeasti, että muuta tässä ei ehditäkään.
(Lentoemäntä kävi välillä kyselemässä, juovatko kahvia vai teetä. Sattui sopivasti olemaan käytävässä kahvikärry, jota hieman lainasin. Hiukset vaan nutturalle ja huivi kaulaan...)
Mennään sitten taksilla kotiin, minä maksan. Lauletaan autolaulu: Autolla ajetaan varo-varovasti...
No niin, nyt sun täytyykin palata suoraan töihin. Työkaveri kyselee sinulta, miten loma meni. Tässä on vuorosanat sinun työkaverille, vastaa hänen kysymyksiin.
Siihen loppui meidän loma. Teimme vielä muutamia kuuntelu- ja puheharjoituksia aiheesta, mm. Suomea paremmin -kirjan kappaleeseen itse tehty kuunteluharjoitus sekä Oikeesti aikuisten -materiaalin matkatoimistotehtävä. Kielistudiossa äänitettiin kertomistehtävä, jossa piti puhua kaksi minuuttia nauhalle omista matkoista ja matkahaaveista.
Kertasimme aihetta atk-luokassa myös kotisuomessa.fi-sivustolla sekä Kielisilta ja Valttikortit -materiaalien tehtävillä.
Suomen mestari 2 -kirjan ensimmäisessä kappaleessa oli monta uutta asiaa, joita käsittelimme vielä. Ajanilmauksia tulikin jo harjoiteltua, mutta lisäksi otimme Oikeesti aikuisten -materiaalin listauksen, jossa oli jaoteltu ajanilmaukset siihen, mitä teit, kuinka usein teet ja mitä aiot tehdä. Jokaisen piti tehdä parille muutama kysymys kaikista kohdista. Kirjan paritehtävän teimme taas luokan keskellä niin, että kyseltiin kaikilta.
Puhekieltä harjoittelimme aiheeseen sopivilla dialogeilla Kato hei -kirjasta. Kun kuuntelimme ensimmäisiä dialogeja, eräs opiskelija kysyi, että onko tämä suomea? Joo, näin ihmiset puhuvat. Kun saimme dialogit käsiteltyä (selkokielistettyä) hän sanoi: Mi ymm. - Täh? - Minä ymmärrän. Saatiin hyvät naurut! :D
Kirjassa oli vielä pari uutta sanatyyppiä, -us/ys/os/ös/es-loppuiset (joihin tosin olemme tutustuneet jo aiemmin), mennään-muoto me-persoonassa ja kehotuksissa sekä monenlaisia pikkusanoja ja huudahduksia, joita on aina ah, niin ihana yrittää selittää!
Lisäksi luimme Oikeesti aikuisten -materiaalista Postissa-tekstin ääneen ja opiskelijat vastasivat tekstinymmärtämiskysymyksiin yhdessä parin kanssa. Siinä vierähtikin aika tovi, sillä tämän tekstin kysymykset vaativat peräti hieman tulkintaa. Olin iloinen siitä, sillä yleensä tuon materiaalin sinänsä ihan hyvien tekstien ymmärtämistehtävät ovat tyyliä: Hän asuu Espoossa. - Missä hän asuu? Tämänkertaisessa tekstissä oli jo vähän enemmän haastetta.
Tällä(kin) kertaa suggestopedinen sykli meni oikein mukavasti. Opiskelijat lähtivät tosi kivasti mukaan, eläytyivät rooleihinsa ja innostuivat improvisoimaann tilanteissa oma-aloitteisesti. Meillä oli oikeasti hauskaa!
Sain Facebookin puolella yhden kommentin, että matkateema on siitä vähän hassu, kun eivät nuo työttömät maahanmuuttajat hirveästi lomille matkustele ja tee näitä juttuja. Eli nämä tilanteet eivät ole niin relevantteja kuin meille suomalaisille vieraiden kielten opiskelussa. Se on totta ja itsekin mietin aina, minkä verran niihin tilanteisiin kannattaa panostaa. Koko syklissä käsittelemme kuitenkin enimmäkseen muita asioita ja tilanteita, ne saa vain hyvin ujutettua tähän matkajuoneen. Tämä onkin varmasti helpoin teema toteuttaa suggestopedisesti, muut aiheet vaativat enemmän mielikuvitusta.
Olen toteuttanut matkateemaa suggestopedisesti monta kertaa, välillä olen tosin vaihtanut tekstiä ja kielioppiasioita. Olen saanut kokonaisuuden aika hyvin toimivaksi, joten olen tähän tyytyväinen. Opiskelijat tuntuvat oppivan suomea siinä sivussa, kun teemme kaikkea hauskaa. Ja se onkin koko suggestopedian idea. Miltäs tämä teistä muista vaikuttaa?
Uudessa Kiitäjät kotopolulla -materiaalissa on pari kokonaisuutta ihan erilaisista aiheista, jotka kollegani laati alun perin samaisella suggestopedian menetelmäkurssilla, jolta itsekin olen intoni ja oppini metodiin ammentanut. Luokkaretken olen kerran toteuttanut ja varmaan tämänkin ryhmän kanssa toteutan. Kollegalla on loistava mielikuvitus! (Itsehän enimmäkseen varastelen näitä ideoita muilta, olen tehnyt materiaaleistani itse häviävän pienen osan. :))
Tutustuin viime viikolla kollegan vinkistä Mansikkalaan. Ja innostuin! Sivusto esittelee yhteisöllisen kielenoppimismetodin, jossa on hyvin paljon samaa kuin suggestopediassa. Aion ehdottomasti kokeilla sitä joko tämän tai seuraavan ryhmäni kanssa. Ihanaa, kun saa taas uusia haasteita!
Ottakaapa matkalaukkunne, mennään lentokentälle. Mitäs siellä lentokentällä pitää tehdä? Mihin mennään ensin? Joo, ensin lähtöselvitykseen, sitten turvatarkastukseen. Mitä pitää muistaa turvatarkastuksessa? Niin, nesteet pieneen pussiin ja jos ostitte Lapista matkamuistoksi puukon, se pitää laittaa isoon matkalaukkuun. Mitäs muuta ei saa olla käsimatkatavaroissa? ---
Tässä lentokoneessa ehditäänkin pelata yhtä peliä. Otin mukaan tällaisen kirjainruletin, voitte pelata vieruskavereiden kanssa yhdessä. Lentomatka meneekin niin nopeasti, että muuta tässä ei ehditäkään.
(Lentoemäntä kävi välillä kyselemässä, juovatko kahvia vai teetä. Sattui sopivasti olemaan käytävässä kahvikärry, jota hieman lainasin. Hiukset vaan nutturalle ja huivi kaulaan...)
Mennään sitten taksilla kotiin, minä maksan. Lauletaan autolaulu: Autolla ajetaan varo-varovasti...
No niin, nyt sun täytyykin palata suoraan töihin. Työkaveri kyselee sinulta, miten loma meni. Tässä on vuorosanat sinun työkaverille, vastaa hänen kysymyksiin.
Siihen loppui meidän loma. Teimme vielä muutamia kuuntelu- ja puheharjoituksia aiheesta, mm. Suomea paremmin -kirjan kappaleeseen itse tehty kuunteluharjoitus sekä Oikeesti aikuisten -materiaalin matkatoimistotehtävä. Kielistudiossa äänitettiin kertomistehtävä, jossa piti puhua kaksi minuuttia nauhalle omista matkoista ja matkahaaveista.
Kertasimme aihetta atk-luokassa myös kotisuomessa.fi-sivustolla sekä Kielisilta ja Valttikortit -materiaalien tehtävillä.
Puhekieltä harjoittelimme aiheeseen sopivilla dialogeilla Kato hei -kirjasta. Kun kuuntelimme ensimmäisiä dialogeja, eräs opiskelija kysyi, että onko tämä suomea? Joo, näin ihmiset puhuvat. Kun saimme dialogit käsiteltyä (selkokielistettyä) hän sanoi: Mi ymm. - Täh? - Minä ymmärrän. Saatiin hyvät naurut! :D
Kirjassa oli vielä pari uutta sanatyyppiä, -us/ys/os/ös/es-loppuiset (joihin tosin olemme tutustuneet jo aiemmin), mennään-muoto me-persoonassa ja kehotuksissa sekä monenlaisia pikkusanoja ja huudahduksia, joita on aina ah, niin ihana yrittää selittää!
Lisäksi luimme Oikeesti aikuisten -materiaalista Postissa-tekstin ääneen ja opiskelijat vastasivat tekstinymmärtämiskysymyksiin yhdessä parin kanssa. Siinä vierähtikin aika tovi, sillä tämän tekstin kysymykset vaativat peräti hieman tulkintaa. Olin iloinen siitä, sillä yleensä tuon materiaalin sinänsä ihan hyvien tekstien ymmärtämistehtävät ovat tyyliä: Hän asuu Espoossa. - Missä hän asuu? Tämänkertaisessa tekstissä oli jo vähän enemmän haastetta.
Tällä(kin) kertaa suggestopedinen sykli meni oikein mukavasti. Opiskelijat lähtivät tosi kivasti mukaan, eläytyivät rooleihinsa ja innostuivat improvisoimaann tilanteissa oma-aloitteisesti. Meillä oli oikeasti hauskaa!
Sain Facebookin puolella yhden kommentin, että matkateema on siitä vähän hassu, kun eivät nuo työttömät maahanmuuttajat hirveästi lomille matkustele ja tee näitä juttuja. Eli nämä tilanteet eivät ole niin relevantteja kuin meille suomalaisille vieraiden kielten opiskelussa. Se on totta ja itsekin mietin aina, minkä verran niihin tilanteisiin kannattaa panostaa. Koko syklissä käsittelemme kuitenkin enimmäkseen muita asioita ja tilanteita, ne saa vain hyvin ujutettua tähän matkajuoneen. Tämä onkin varmasti helpoin teema toteuttaa suggestopedisesti, muut aiheet vaativat enemmän mielikuvitusta.
Olen toteuttanut matkateemaa suggestopedisesti monta kertaa, välillä olen tosin vaihtanut tekstiä ja kielioppiasioita. Olen saanut kokonaisuuden aika hyvin toimivaksi, joten olen tähän tyytyväinen. Opiskelijat tuntuvat oppivan suomea siinä sivussa, kun teemme kaikkea hauskaa. Ja se onkin koko suggestopedian idea. Miltäs tämä teistä muista vaikuttaa?
Uudessa Kiitäjät kotopolulla -materiaalissa on pari kokonaisuutta ihan erilaisista aiheista, jotka kollegani laati alun perin samaisella suggestopedian menetelmäkurssilla, jolta itsekin olen intoni ja oppini metodiin ammentanut. Luokkaretken olen kerran toteuttanut ja varmaan tämänkin ryhmän kanssa toteutan. Kollegalla on loistava mielikuvitus! (Itsehän enimmäkseen varastelen näitä ideoita muilta, olen tehnyt materiaaleistani itse häviävän pienen osan. :))
perjantai 31. tammikuuta 2014
Perillä
Hyvää huomenta! Nukuitteko hyvin makuuvaunussa? No, voihan siellä vähän kuulua junan meteliä, mutta aika hyvät sängyt täällä on kuitenkin.
Kohta me tullaankin jo Rovaniemelle, mutta sitä ennen meidän pitää varmistaa, että saamme hotellista huoneet. Kirjoititteko sähköpostit hotelliin? Hyvä, katsokaa sitten parin kanssa toistenne sähköposteja. Onko niissä kaikki asiat, mitä piti?
Tarkistetaan vielä, onko hotelli meille sopiva. Mainoksessa oli sellaistakin, mikä ei ole meille niin tärkeää, mutta katsotaan tärkeimmät asiat. Eli millaisia huoneita hotellissa on, mitä siellä voi tehdä jne.
Koska sähköposteihin ei ole tullut vielä vastausta ja me ollaan jo tänään menossa hotelliin, soittakaa vielä sinne ja varmistakaa, että saamme sieltä huoneet. Toinen teistä soittaa ja toinen on hotellin työntekijä. 1) Tässä on toiselle ohjeet, mitä kysyt ja työntekijälle valmiit vuorosanat.
Äh, vielä on matkaa jäljellä, mutta olemme ehtineet jutella jo kaikesta mahdollisesta kaverin kanssa. Ei jaksa enää jutella mitään, mutta salakuunnellaanpa vähän muita matkustajia. Tuossa Annika kertoo kaverilleen omasta lomastaan. 2) Otapa matkaopaskirjasta sivu 45 ja kirjoita ylös, mitä Annika teki lomalla. Heilläkin taitaa olla tylsää, kun Annika kertoo vielä toisen kerran samat jutut... Kerro sitten kaverille, mitä kuulit Annikan kertovan.
Vihdoinkin tultiin Rovaniemelle! Tästä jatketaankin matkaa bussilla, joten tulkaa tänne keskelle laulamaan bussilaulu. 3) Pyörät ne pyörivät ympäri...
Bussin ikkunasta alkaa näkyä kivoja 4) Lapin maisemia, katsokaapa. Nyt on kyllä pakko laittaa Facebookiin päivitys ja kertoa kavereille, missä ollaan. Kirjoita tähän 5) statuspäivitys, kaverit voivat sitten kommentoida niitä. Ja sitten lueskellaan toisten päivityksiä. Ahaa, yhdellä tekee mieli pizzaa. Toinen pelkää hyttysiä! Ei Lapissakaan talvella sentään hyttysiä ole. Ai, nyt sua naurattaa niin paljon, että hyttysetkin herää... ;)
Bussissa on vielä aikaa muistella viime vuoden lomaa. Te olette matkustelleet niin paljon ympäri maailmaa, että jokaisella on jotain kerrottavaa kaverille. Kuka olikaan Brasiliassa? Entä Kiinassa? Venäjällä? 6) Näytä kaverille kuvia ja kerro, millaista siellä oli. Mitä teit, millaisia ihmiset olivat?
No niin, nyt tultiin hotellille. Voitte mennä ensin käymään kahvilla, mennään sitten huoneisiin.
(Tauolta palatessani otan villapaidan pois kauluspaidan päältä, kääräisen huiviin kaulaan, sutaisen hiukset kiinni ja puhun muunnetulla äänellä.)
"Hyvää päivää! Tervetuloa tänne Ylläs Saaga -hotelliin! Onneksi meillä oli vielä huoneita vapaana, saatte ihan pian oikein kivat saunalliset huoneet käyttöönne. Hyvä, että löysitte tänne konferenssihuoneeseen. Saatte täällä vähän tietoa siitä, mitä kaikkea kivaa täällä Ylläksellä voi tehdä. Oikein mukavaa lomaa teille!"
(Matkanjohtaja tulee huoneeseen.) Noin, hotelli toivotti meidät tervetulleiksi. Voisimmekin sitten miettiä, mitä haluamme tehdä tämän viikon aikana. Mieti hetki kaverin kanssa, mitä kaikkea täällä voisi tehdä. Hyvä, katsotaan sitten yhdessä. (Tehdään mind map Lapin aktiviteeteista.)
Katsotaanpa sitten 4) esittelyvideo Lapista. Tässä kerrotaan Lapin elinkeinoista ja luonnosta. Kuuntele tarkasti, mitä niistä kerrotaan. Mitä elinkeinoja ja mitä erityistä Lapissa on? Sitten katsotaan vielä 4) mainosvideo koirasafareista, jos joku haluaa vaikka lähteä sellaiselle.
Seuraavaksi saammekin 4) Joulupukin vieraaksi, hän kertoo meille, mitä kiltteys tarkoittaa. Tässä on muutama kysymys, yritä saada niihin vastaus Joulupukin puheesta. Hyvä, onkin jo lounasaika ja voimme mennä hotellin ravintolaan syömään.
Olipas hyvä ruoka siellä hotellin ravintolassa! Katsellaanpa vähän 7) postikortteja täältä hotellin myymälästä. Voisitte lähettää opettajallenne kortin Lapin-lomalta. Täällä onkin tällaisia design-kortteja, joihin saa itse piirtää kuvan. Voitte nyt piirtää sen ja kirjoittaa vaikka viikonloppuna, mitä olette tehneet. Käykää sitten postissa ostamassa siihen postimerkki ja lähettäkää se. Laitetaan tästä vähän musiikkia soimaan, ikkunasta voitte seurata 4) revontulien räiskettä.
Täällä hotellissa onkin paljon aikaa vielä illalla, kun pimeä tulee niin aikaisin. Onneksi otin muutaman pelin mukaan, voidaan ajankuluksi pelailla vaikka 8) aliasta.
Hienoa. Nyt saattekin sitten ihan itse päättää, mitä teette lomallanne seuraavina päivinä. Palaamme takaisin kotiin maanantaina. Hyvää lomaa!
------
Käytetyt materiaalit:
1) dialogimalli puhelun soittamiseen
2) Suomen mestari 2
3) Laulun sanat taululla
4) Youtube-video, mm. Santatelevision
5) paperilla tilaa fb-päivitykselle ja parille kommentille
6) Viva-kortit, joissa 6-10 kuvan sarja eri maista
7) tyhjät korttipohjat ja värikynät
8) Hyvin menee 2, opettajan oppaan alias matkasanoista.
Kohta me tullaankin jo Rovaniemelle, mutta sitä ennen meidän pitää varmistaa, että saamme hotellista huoneet. Kirjoititteko sähköpostit hotelliin? Hyvä, katsokaa sitten parin kanssa toistenne sähköposteja. Onko niissä kaikki asiat, mitä piti?
Tarkistetaan vielä, onko hotelli meille sopiva. Mainoksessa oli sellaistakin, mikä ei ole meille niin tärkeää, mutta katsotaan tärkeimmät asiat. Eli millaisia huoneita hotellissa on, mitä siellä voi tehdä jne.
Koska sähköposteihin ei ole tullut vielä vastausta ja me ollaan jo tänään menossa hotelliin, soittakaa vielä sinne ja varmistakaa, että saamme sieltä huoneet. Toinen teistä soittaa ja toinen on hotellin työntekijä. 1) Tässä on toiselle ohjeet, mitä kysyt ja työntekijälle valmiit vuorosanat.
Äh, vielä on matkaa jäljellä, mutta olemme ehtineet jutella jo kaikesta mahdollisesta kaverin kanssa. Ei jaksa enää jutella mitään, mutta salakuunnellaanpa vähän muita matkustajia. Tuossa Annika kertoo kaverilleen omasta lomastaan. 2) Otapa matkaopaskirjasta sivu 45 ja kirjoita ylös, mitä Annika teki lomalla. Heilläkin taitaa olla tylsää, kun Annika kertoo vielä toisen kerran samat jutut... Kerro sitten kaverille, mitä kuulit Annikan kertovan.
Vihdoinkin tultiin Rovaniemelle! Tästä jatketaankin matkaa bussilla, joten tulkaa tänne keskelle laulamaan bussilaulu. 3) Pyörät ne pyörivät ympäri...
Bussin ikkunasta alkaa näkyä kivoja 4) Lapin maisemia, katsokaapa. Nyt on kyllä pakko laittaa Facebookiin päivitys ja kertoa kavereille, missä ollaan. Kirjoita tähän 5) statuspäivitys, kaverit voivat sitten kommentoida niitä. Ja sitten lueskellaan toisten päivityksiä. Ahaa, yhdellä tekee mieli pizzaa. Toinen pelkää hyttysiä! Ei Lapissakaan talvella sentään hyttysiä ole. Ai, nyt sua naurattaa niin paljon, että hyttysetkin herää... ;)
Bussissa on vielä aikaa muistella viime vuoden lomaa. Te olette matkustelleet niin paljon ympäri maailmaa, että jokaisella on jotain kerrottavaa kaverille. Kuka olikaan Brasiliassa? Entä Kiinassa? Venäjällä? 6) Näytä kaverille kuvia ja kerro, millaista siellä oli. Mitä teit, millaisia ihmiset olivat?
No niin, nyt tultiin hotellille. Voitte mennä ensin käymään kahvilla, mennään sitten huoneisiin.
(Tauolta palatessani otan villapaidan pois kauluspaidan päältä, kääräisen huiviin kaulaan, sutaisen hiukset kiinni ja puhun muunnetulla äänellä.)
"Hyvää päivää! Tervetuloa tänne Ylläs Saaga -hotelliin! Onneksi meillä oli vielä huoneita vapaana, saatte ihan pian oikein kivat saunalliset huoneet käyttöönne. Hyvä, että löysitte tänne konferenssihuoneeseen. Saatte täällä vähän tietoa siitä, mitä kaikkea kivaa täällä Ylläksellä voi tehdä. Oikein mukavaa lomaa teille!"
(Matkanjohtaja tulee huoneeseen.) Noin, hotelli toivotti meidät tervetulleiksi. Voisimmekin sitten miettiä, mitä haluamme tehdä tämän viikon aikana. Mieti hetki kaverin kanssa, mitä kaikkea täällä voisi tehdä. Hyvä, katsotaan sitten yhdessä. (Tehdään mind map Lapin aktiviteeteista.)
Katsotaanpa sitten 4) esittelyvideo Lapista. Tässä kerrotaan Lapin elinkeinoista ja luonnosta. Kuuntele tarkasti, mitä niistä kerrotaan. Mitä elinkeinoja ja mitä erityistä Lapissa on? Sitten katsotaan vielä 4) mainosvideo koirasafareista, jos joku haluaa vaikka lähteä sellaiselle.
Seuraavaksi saammekin 4) Joulupukin vieraaksi, hän kertoo meille, mitä kiltteys tarkoittaa. Tässä on muutama kysymys, yritä saada niihin vastaus Joulupukin puheesta. Hyvä, onkin jo lounasaika ja voimme mennä hotellin ravintolaan syömään.
Olipas hyvä ruoka siellä hotellin ravintolassa! Katsellaanpa vähän 7) postikortteja täältä hotellin myymälästä. Voisitte lähettää opettajallenne kortin Lapin-lomalta. Täällä onkin tällaisia design-kortteja, joihin saa itse piirtää kuvan. Voitte nyt piirtää sen ja kirjoittaa vaikka viikonloppuna, mitä olette tehneet. Käykää sitten postissa ostamassa siihen postimerkki ja lähettäkää se. Laitetaan tästä vähän musiikkia soimaan, ikkunasta voitte seurata 4) revontulien räiskettä.
Täällä hotellissa onkin paljon aikaa vielä illalla, kun pimeä tulee niin aikaisin. Onneksi otin muutaman pelin mukaan, voidaan ajankuluksi pelailla vaikka 8) aliasta.
Hienoa. Nyt saattekin sitten ihan itse päättää, mitä teette lomallanne seuraavina päivinä. Palaamme takaisin kotiin maanantaina. Hyvää lomaa!
------
Käytetyt materiaalit:
1) dialogimalli puhelun soittamiseen
2) Suomen mestari 2
3) Laulun sanat taululla
4) Youtube-video, mm. Santatelevision
5) paperilla tilaa fb-päivitykselle ja parille kommentille
6) Viva-kortit, joissa 6-10 kuvan sarja eri maista
7) tyhjät korttipohjat ja värikynät
8) Hyvin menee 2, opettajan oppaan alias matkasanoista.
tiistai 28. tammikuuta 2014
Matkaan!
Tervetuloa takaisin suunnittelemaan yhteistä matkaa! Ensin voisit vaihtaa kuulumisia vieruskaverin kanssa. Kysy häneltä, mitä hän teki eilen illalla ja miten hänen baari-iltansa sujui. Sitten katsotaan näitä matkasanoja, joita teidän piti koota 1) ristikkoon selitysten perusteella. Kun se on tehty, saatte etsiä itsellenne uuden kaverin. On hyvä tutustua muihinkin matkakavereihin. Jokainen saa yhden lapun. Toisella parilla on siis sana, toisella selitys. Mene istumaan uuden tuttavuutesi viereen.
Muistatteko vielä, mitä Mäkelän perheelle tapahtui lomalla? Aivan, vene meni rikki ja he myöhästyivät lennolta. Mitä he sitten tekivät? ... Hyvä, tehän muistatte hyvin, mitä heille tapahtui. Kuunnellaan vielä kerran tämä kertomus. (Tarkoitus oli tässä vaiheessa myös toistaa dialogi yhdessä, mutta unohdin...) Katsotaanpa vielä täältä matkaopaskirjasta sivua 32. Täällä on vastauksia, mutta teidän pitäisi parin kanssa miettiä, miten kysytte näitä asioita.
Apua, nyt meillä on iso ongelma! Meidän matkakassa on yön aikana varastettu! Emme voikaan lähteä ulkomaille vaan meidän pitää nyt tyytyä kotimaan matkaan. Mennään siis junalla Rovaniemelle. Ainakin Lassi Laskettelija on tyytyväinen, kun pääseekin Lappiin! Lauletaan siis laulu 2) Yöjuna Rovaniemelle. Katsotaan ensin kerran video, jotta näette, mitä junassa tapahtuu. Sitten täydennetään lauluun puuttuvat sanat. Ja sitten kahvitauolle!
Mitäs matkatavaroita me tarvitaan? Tässä on 3) matkalaukku, jossa on erilaisia tavaroita. Mitä siellä Lapissa voisi tarvita? Jokainen saa valita laukusta kaksi esinettä, jotka haluaisi ottaa lomalle mukaan. Perustele, miksi otat juuri ne tavarat.
Joo, totta kai hiihto- ja laskettelumonot otetaan mukaan. Myös pipo, villasukat ja lapaset tarvitaan ilman muuta. Mutta entäs kynttilä ja tulitikut muovipussissa? No joo, jos mennään metsäretkelle ja tehdään nuotio. Tarvitaankos tablettia? Metsään sitä ei kannata ottaa, kun ei siellä ole sähköäkään, mutta jos yövymme hotellissa, se on tietysti kätevä. Siellä on kartat ja kaikki. Sukkahousut ja kumisaappaat voi olla tarpeen ulkoillessa, mutta aurinkolaseja ja lippistä ei kyllä tähän vuodenaikaan tarvita. Lapissa ei tammikuussa paista aurinko vielä ollenkaan. Jos maaliskuussa mennään, tarvitaan jo aurinkolasitkin. Rahakukkaro? Totta kai. Pitäähän meidän ostaa tuliaisia...
Tässä on vielä 4) lista erilaisista tavaroista. Mieti nyt parin kanssa, mitkä viisi tavaraa otatte Lapin-matkalle mukaan. Kun olette tehneet valinnan, yrittäkää päästä toisen parin kanssa yhteisymmärrykseen viidestä tavarasta. Lopuksi katsotaan yhdessä, mitä otatte mukaan ja miksi. Makuupussi, kiikarit, huulirasva, villasukat ja rahaa. Kuulostaa järkevältä!
No, nyt teiltä saattaa puuttua vielä joitakin tavaroita. Pitää siis mennä tavarataloon ostamaan puuttuvat tavarat. Katsotaan ensin yhdessä, mitä asioita pitäisi tietää, kun mennään vaateostoksille. 5) Eri materiaalit, koot, värit jne. Tässä on vielä malli siitä, miten keskustelette myyjän kanssa. Sitten toinen on myyjä, toinen asiakas. Täällä on sovituskoppi.
Kun menette tavarataloon, tarvitsette muitakin tavaroita. 6) Kysykää myyjältä, missä eri osastot sijaitsevat. Parilla on eri tiedot kaupan pohjapiirroksesta. Neuvo parille, miten hän pääsee eri osastoille. Kun pohjapiirros on selvitetty, huomataan, että tavaratalossa onkin alennusmyynti. Kuunnellaan muutama kuulutus ja selvitetään, mitä täällä on tarjouksessa. Kirjoittakaa tiedot matkaoppaan sivulle 38 (kirjan kuunteluharjoitus).
Apua! Näit kaupassa varkaan! Mene kertomaan varkaan tuntomerkit myyjälle. Kerro, mitä hän varasti, minkä näköinen hän oli ja mitä hänellä oli päällä. Kirjan sivulla 35 on kuvia varasehdokkaista, myyjä yrittää arvata, kuka heistä oli varas.
Sitten voidaankin mennä tavaratalon ravintolaan syömään...
No niin, nyt päästään ostamaan matkalippuja. Täällä on neljä lippuluukkua eli tarvitaan neljä lipunmyyjää. 7) Tässä on myyjälle ohjeet, mitä asiakkaalle pitää sanoa ja tässä matkaliput, joihin kirjoitetaan mistä mihin matkustetaan ja milloin. Asiakas saa myös ohjeet, mitä hänen pitää sanoa.
Hyvä, nyt on kaikilla matkaliput. Sitten voimmekin mennä junaan, mutta lauletaan ensin junalaulu. Kuunnellaan ensin kerran läpi, miten laulu menee. Ja sitten kaikki tänne laulamaan! (Riehaantuivat ihan oma-aloitteisesti leikkimään vauhdikkaasti piirileikkinä Pienen pieni veturi -laulua. :D)
Tässä onkin sitten juna (luokan keskellä). Kaksi penkkiä molemmilla puolilla. Voit valita, kenen vieressä istut, onko käytävä- vai ikkunapaikka. Junassa voit keskustella aikasi kuluksi vieruskaverin kanssa vaikkapa siitä, mitä hän teki eilen, viime talvena jne. (kotitehtävä).
"Hyvää päivää hyvät matkustajat! Tämä on pikajuna 865 Helsingistä Rovaniemelle! Matkalippujen tarkastus, olkaa hyvä!" (Opettajalla kirppikseltä hankittu "konnarin asu" ja suu tötteröllä.)
Jaahas, mitenkäs kun teillä on vain Tikkurila-Järvenpää-lippu? Olitteko Rovaniemelle menossa? Sitten teidän pitäisi kyllä ostaa uusi lippu. -- Valitettavasti luottokortti ei käy junassa. Teidän pitää poistua seuraavalla asemalla tai käydä ostamassa asemalta uusi lippu. Hyvä, teillä on ihan oikea lippu. Laitetaan siihen leima (nitojalla).
Mutta mikäs jänis se tuolla puree porkkanaa? (Opiskelija käärinyt oranssin paperin rullalle ja pureskelee sitä.) Eikö kenelläkään olisi lainata hänelle rahaa, että pääsisi matkalle mukaan? Onpas monenlaista yrittäjää tässä junassa, onneksi muutamalla sentään on oikea lippu!
Mitenkäs rouva Turisti on menossa Pietariin, vaikka teidän mies Timo Turisti on menossa Lappiin? Ahaa, onko hänellä toinen nainen? Vai kostatteko hänelle sen, kun hän eilen jätti teidät yksin? Ehkä yhteinen loma olisi hyvä juttu, voisitte ratkaista tämän aviokriisin...
(Matkanjohtaja palaa paikalle konduktöörin poistuttua.) Jaahas, mitenkäs matka sujuu? Kävikö konduktööri jo katsomassa liput? Ai kävi, hyvä juttu. Meillä on pitkä matka edessä, joten järjestin teille vähän puuhaa matkalle. Tässä on 8) yksi peli, jota voitte pelata aikanne kuluksi. Matkaopaskirjassa sivulla 38 on myös ideoita, mistä voitte keskustella. Siellä on kysymyksiä vaatteista, joilla voitte aloittaa keskustelun vieruskaverin kanssa, kuten Mikä on sinun lempivaate? tai Milloin viimeksi ostit uudet kengät?
Katsellaan vielä vähän ikkunasta 9) maisemia, kun ajellaan halki Suomen. Tutustukaa illalla tähän 10) hotellimainokseen ja etsikää siitä tärkeimmät tiedot, kuten milloin hotelli on rakennettu, mitä siellä voi tehdä jne. Ja koska minä unohdin varata hotellihuoneet, kirjoittakaa hotelliin sähköposti ja varatkaa itsellenne huoneet. Sitten voitte mennä makuuvaunuun yöksi nukkumaan.
Hyvää yötä, nähdään aamulla!
---
Käytetyt materiaalit:
1) Hyvin menee 2 opettajan opas (tästä tehty sana ja selitys -kortit parinetsintään)
2) Ella ja Aleksi: Yöjuna Rovaniemelle
3) tyttäreni Hello Kitty -matkalaukku täynnä erilaista tarpeellista ja random-kamaa
4) kollegan tekemä tehtävä, jossa lista erilaisista tavaroista, joista valitaan viisi matkalle mukaan
5) Otetaan selvää -materiaalista vaatesanasto sekä dialogimalli (tähän voisi vielä koota vaaterekille oikeita vaatteita, jotta tilanteesta tulisi aidompi)
6) Hyvin menee 2 opettajan opas
7) itse laadittu dialogirunko A/B sekä netistä tulostettu VR:n lippupohja
8) pelipohjalla verbejä, tee imperfektilauseita eri persoonissa, oikea vastaus toisella paperilla
9) Youtube-video, jolla suomalaisia maisemia ja mukavaa musiikkia
10) Hyvin menee 2 -kirjasta Ylläs Saaga -hotellin mainos kirjoitettu uudestaan ja siihen liittyvä tehtävä.
Muistatteko vielä, mitä Mäkelän perheelle tapahtui lomalla? Aivan, vene meni rikki ja he myöhästyivät lennolta. Mitä he sitten tekivät? ... Hyvä, tehän muistatte hyvin, mitä heille tapahtui. Kuunnellaan vielä kerran tämä kertomus. (Tarkoitus oli tässä vaiheessa myös toistaa dialogi yhdessä, mutta unohdin...) Katsotaanpa vielä täältä matkaopaskirjasta sivua 32. Täällä on vastauksia, mutta teidän pitäisi parin kanssa miettiä, miten kysytte näitä asioita.
Apua, nyt meillä on iso ongelma! Meidän matkakassa on yön aikana varastettu! Emme voikaan lähteä ulkomaille vaan meidän pitää nyt tyytyä kotimaan matkaan. Mennään siis junalla Rovaniemelle. Ainakin Lassi Laskettelija on tyytyväinen, kun pääseekin Lappiin! Lauletaan siis laulu 2) Yöjuna Rovaniemelle. Katsotaan ensin kerran video, jotta näette, mitä junassa tapahtuu. Sitten täydennetään lauluun puuttuvat sanat. Ja sitten kahvitauolle!
Mitäs matkatavaroita me tarvitaan? Tässä on 3) matkalaukku, jossa on erilaisia tavaroita. Mitä siellä Lapissa voisi tarvita? Jokainen saa valita laukusta kaksi esinettä, jotka haluaisi ottaa lomalle mukaan. Perustele, miksi otat juuri ne tavarat.
Joo, totta kai hiihto- ja laskettelumonot otetaan mukaan. Myös pipo, villasukat ja lapaset tarvitaan ilman muuta. Mutta entäs kynttilä ja tulitikut muovipussissa? No joo, jos mennään metsäretkelle ja tehdään nuotio. Tarvitaankos tablettia? Metsään sitä ei kannata ottaa, kun ei siellä ole sähköäkään, mutta jos yövymme hotellissa, se on tietysti kätevä. Siellä on kartat ja kaikki. Sukkahousut ja kumisaappaat voi olla tarpeen ulkoillessa, mutta aurinkolaseja ja lippistä ei kyllä tähän vuodenaikaan tarvita. Lapissa ei tammikuussa paista aurinko vielä ollenkaan. Jos maaliskuussa mennään, tarvitaan jo aurinkolasitkin. Rahakukkaro? Totta kai. Pitäähän meidän ostaa tuliaisia...
Tässä on vielä 4) lista erilaisista tavaroista. Mieti nyt parin kanssa, mitkä viisi tavaraa otatte Lapin-matkalle mukaan. Kun olette tehneet valinnan, yrittäkää päästä toisen parin kanssa yhteisymmärrykseen viidestä tavarasta. Lopuksi katsotaan yhdessä, mitä otatte mukaan ja miksi. Makuupussi, kiikarit, huulirasva, villasukat ja rahaa. Kuulostaa järkevältä!
No, nyt teiltä saattaa puuttua vielä joitakin tavaroita. Pitää siis mennä tavarataloon ostamaan puuttuvat tavarat. Katsotaan ensin yhdessä, mitä asioita pitäisi tietää, kun mennään vaateostoksille. 5) Eri materiaalit, koot, värit jne. Tässä on vielä malli siitä, miten keskustelette myyjän kanssa. Sitten toinen on myyjä, toinen asiakas. Täällä on sovituskoppi.
Kun menette tavarataloon, tarvitsette muitakin tavaroita. 6) Kysykää myyjältä, missä eri osastot sijaitsevat. Parilla on eri tiedot kaupan pohjapiirroksesta. Neuvo parille, miten hän pääsee eri osastoille. Kun pohjapiirros on selvitetty, huomataan, että tavaratalossa onkin alennusmyynti. Kuunnellaan muutama kuulutus ja selvitetään, mitä täällä on tarjouksessa. Kirjoittakaa tiedot matkaoppaan sivulle 38 (kirjan kuunteluharjoitus).
Apua! Näit kaupassa varkaan! Mene kertomaan varkaan tuntomerkit myyjälle. Kerro, mitä hän varasti, minkä näköinen hän oli ja mitä hänellä oli päällä. Kirjan sivulla 35 on kuvia varasehdokkaista, myyjä yrittää arvata, kuka heistä oli varas.
Sitten voidaankin mennä tavaratalon ravintolaan syömään...
No niin, nyt päästään ostamaan matkalippuja. Täällä on neljä lippuluukkua eli tarvitaan neljä lipunmyyjää. 7) Tässä on myyjälle ohjeet, mitä asiakkaalle pitää sanoa ja tässä matkaliput, joihin kirjoitetaan mistä mihin matkustetaan ja milloin. Asiakas saa myös ohjeet, mitä hänen pitää sanoa.
Hyvä, nyt on kaikilla matkaliput. Sitten voimmekin mennä junaan, mutta lauletaan ensin junalaulu. Kuunnellaan ensin kerran läpi, miten laulu menee. Ja sitten kaikki tänne laulamaan! (Riehaantuivat ihan oma-aloitteisesti leikkimään vauhdikkaasti piirileikkinä Pienen pieni veturi -laulua. :D)
Tässä onkin sitten juna (luokan keskellä). Kaksi penkkiä molemmilla puolilla. Voit valita, kenen vieressä istut, onko käytävä- vai ikkunapaikka. Junassa voit keskustella aikasi kuluksi vieruskaverin kanssa vaikkapa siitä, mitä hän teki eilen, viime talvena jne. (kotitehtävä).
"Hyvää päivää hyvät matkustajat! Tämä on pikajuna 865 Helsingistä Rovaniemelle! Matkalippujen tarkastus, olkaa hyvä!" (Opettajalla kirppikseltä hankittu "konnarin asu" ja suu tötteröllä.)
Jaahas, mitenkäs kun teillä on vain Tikkurila-Järvenpää-lippu? Olitteko Rovaniemelle menossa? Sitten teidän pitäisi kyllä ostaa uusi lippu. -- Valitettavasti luottokortti ei käy junassa. Teidän pitää poistua seuraavalla asemalla tai käydä ostamassa asemalta uusi lippu. Hyvä, teillä on ihan oikea lippu. Laitetaan siihen leima (nitojalla).
Mutta mikäs jänis se tuolla puree porkkanaa? (Opiskelija käärinyt oranssin paperin rullalle ja pureskelee sitä.) Eikö kenelläkään olisi lainata hänelle rahaa, että pääsisi matkalle mukaan? Onpas monenlaista yrittäjää tässä junassa, onneksi muutamalla sentään on oikea lippu!
Mitenkäs rouva Turisti on menossa Pietariin, vaikka teidän mies Timo Turisti on menossa Lappiin? Ahaa, onko hänellä toinen nainen? Vai kostatteko hänelle sen, kun hän eilen jätti teidät yksin? Ehkä yhteinen loma olisi hyvä juttu, voisitte ratkaista tämän aviokriisin...
(Matkanjohtaja palaa paikalle konduktöörin poistuttua.) Jaahas, mitenkäs matka sujuu? Kävikö konduktööri jo katsomassa liput? Ai kävi, hyvä juttu. Meillä on pitkä matka edessä, joten järjestin teille vähän puuhaa matkalle. Tässä on 8) yksi peli, jota voitte pelata aikanne kuluksi. Matkaopaskirjassa sivulla 38 on myös ideoita, mistä voitte keskustella. Siellä on kysymyksiä vaatteista, joilla voitte aloittaa keskustelun vieruskaverin kanssa, kuten Mikä on sinun lempivaate? tai Milloin viimeksi ostit uudet kengät?
Katsellaan vielä vähän ikkunasta 9) maisemia, kun ajellaan halki Suomen. Tutustukaa illalla tähän 10) hotellimainokseen ja etsikää siitä tärkeimmät tiedot, kuten milloin hotelli on rakennettu, mitä siellä voi tehdä jne. Ja koska minä unohdin varata hotellihuoneet, kirjoittakaa hotelliin sähköposti ja varatkaa itsellenne huoneet. Sitten voitte mennä makuuvaunuun yöksi nukkumaan.
Hyvää yötä, nähdään aamulla!
---
Käytetyt materiaalit:
1) Hyvin menee 2 opettajan opas (tästä tehty sana ja selitys -kortit parinetsintään)
2) Ella ja Aleksi: Yöjuna Rovaniemelle
3) tyttäreni Hello Kitty -matkalaukku täynnä erilaista tarpeellista ja random-kamaa
4) kollegan tekemä tehtävä, jossa lista erilaisista tavaroista, joista valitaan viisi matkalle mukaan
5) Otetaan selvää -materiaalista vaatesanasto sekä dialogimalli (tähän voisi vielä koota vaaterekille oikeita vaatteita, jotta tilanteesta tulisi aidompi)
6) Hyvin menee 2 opettajan opas
7) itse laadittu dialogirunko A/B sekä netistä tulostettu VR:n lippupohja
8) pelipohjalla verbejä, tee imperfektilauseita eri persoonissa, oikea vastaus toisella paperilla
9) Youtube-video, jolla suomalaisia maisemia ja mukavaa musiikkia
10) Hyvin menee 2 -kirjasta Ylläs Saaga -hotellin mainos kirjoitettu uudestaan ja siihen liittyvä tehtävä.
maanantai 27. tammikuuta 2014
Loman muistelua ja suunnittelua
Hyvää huomenta! Tervetuloa Kodin kuvalehden lukijamatkan suunnittelukokoukseen. Minä olen Minna Matkanjohtaja. Te voitte ottaa omat nimilappunne tuolta pöydältä.
Hyvä. Sitten voimmekin vähän tutustua toisiimme.
- Kukas te olette? Ahaa, Lassi Laskettelija, te siis tykkäätte lomailla vuoristossa?
- Ja täällä on Noora Nojatuolimatkailija. Jos on rahat vähissä, voi istua nojatuolissa ja lukea matkakirjoja tai katsella televisiosta matkaohjelmia.
- Ahaa, täällä on Eero Eränkävijä. Te siis viihdytte metsässä, tykkäätte kalastaa ja istua nuotiolla.
- Seuraavana on Veikko Valokuvaaja, jolla näyttääkin olevan jo kamera kädessä. Onpa kiva, että meillä on mukana innokas valokuvaaja. Voitte sitten varmasti jakaa muillekin kuvia matkan jälkeen. (Jne.)
Nyt kun olemme tutustuneet toisiimme, voisittekin etsiä porukasta viime vuoden matkakaverinne. Ottakaa tästä kortti. Toisella puolella on kysymyksiä, esim. Missä olit lomalla? Kenen kanssa olit lomalla? Mitä teitte lomalla? jne. Toisella puolella on vastaukset. Etsi kaveri, jolla on samat vastaukset. Hyvä, kaikki löysivät vanhan kaverinsa porukasta. - Missäs te olittekaan? Mitä teitte siellä? Entä tämä pari, missä te olitte?
Sitten haluat tietää, mitä kaverillesi kuuluu. Täällä käytävässä on seinällä kysymyksiä: Mitä teit viime kesänä? Mitä teit viime viikonloppuna? ja Mitä teit eilen? Toisessa lapussa on vastaukset, kuten käydä uimaranta - grillata makkara - uida järvi. Lapun toiselta puolelta voi tarkistaa, menikö oikein.
Tervetuloa takaisin istumaan. Olette saaneet tällaiset matkaopaskirjat. Katsotaan sieltä muutamia ohjeita. Sivuilla 18-19 on erilaisia aikasanoja. Katsotaanpa. Mitä teit viime viikolla, viime vuonna, viime kuussa jne. Nyt haluat tutustua eri ihmisiin. Tule luokan keskelle ja kysele heiltä, mitä he tekivät. Sivulla 28 on kuvia, voit valita niistä tai keksiä itse lisää.
Hyvä, nyt olette vähän tutustuneet toisiinne. Pidetään pieni kahvitauko ja jatketaan sitten.
Nyt haluattekin muistella kaverin kanssa sitä viime vuoden lomaa. Tässä on paperi, jolle voitte kirjoittaa siitä. Paperilla on erilaisia asioita, joita tehdään ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen. Kirjoittakaa yhdessä, mitä teitte. Esim. soittaa matkatoimistoon - valita matkakohde ja hotelli... Näin: "Ensin soitimme matkatoimistoon. Valitsimme matkakohteen ja hotellin..." Laitan tästä vähän mukavaa pianomusiikkia soimaan taustalle.
Katsotaanpa sitten yhdessä, mitä kaikkea teittekään. Teittekö jotain muutakin? Sukelsitte, lensitte kuumailmapallolla... Hienoa, teillä oli kiva loma viime vuonna!
Sitten meidän pitäisi vähän miettiä, millä lähtisimme lomalle. Voisimmekin kuunnella yhden laulun. Tässä on laulu Viisi vauhtiveikkoa, jotka lähtivät liftaamaan. Olisiko se hyvä tapa matkustaa? Halvaksi se ainakin tulisi. Sitten vaan tänne keskelle laulamaan ja leikkimään!
Mitähän kaikkea me tarvitaan siellä lomalla? No ainakin vaatteita. Katsotaanpa tästä paperista, millaisia naisten, lasten ja miesten vaatteita voimme tarvita. Toistetaan yhdessä ja kirjoitetaan puhekielisiä sanoja sinne lisäksi.
Oho, nyt onkin jo ruoka-aika. Pidetään ruokatauko ja tullaan sitten jatkamaan suunnittelua.
Nyt voisitte miettiä kaverinne kanssa, mihin haluaisitte matkustaa tällä lomalla. Tässä on asioita, joita voitte suunnitella. Mihin matkustatte? Mitä pakkaatte mukaan? Mitä teette lomalla? jne. Kun suunnitelmanne on valmis, jokainen pari esittelee oman ideansa muille ja mietitään sitten yhdessä, mikä niistä olisi paras.
Onpa hyviä ideoita. Mutta jos me lähdetään ulkomaille, meidän pitää hankkia passi. Tässä on kaikille passihakemus. Nyt pari on poliisi ja hän kyselee sinun henkilötiedot hakemukseen. Sitten siihen tulee tietysti valokuva, jonka pari ottaa (piirtää)... Hyvä, nyt on kaikilla passi.
Sitten katsotaan taas matkaopaskirjaa. Siellä on sivulla 15 asioita, jotka pitäisi tietää, kun lähtee matkalle. Eli ensin varataan matka. Ostetaanko meno- vai meno-paluuliput? Sitten otetaan matkavakuutus. Mihin aikaan lento lähtee? Kun mennään lentokentälle, ensin pitää tehdä lähtöselvitys. Sitten mennään turvatarkastukseen. (Jne.) Teillähän oli siellä tehtäväkin sivulla 33, katsotaanpa se vielä yhdessä.
Olen vähän hajamielinen matkanjohtaja. Minulla kun menee aina nämä paperit sekaisin, niin voisitteko vähän auttaa? Minulla on tässä sanoja, jotka liittyvät hotelliin, lentokoneeseen, laivaan ja junaan. Voisitteko järjestää oikeat sanat näiden sanojen alle?
Hyvä, nyt ollaan niin ahkerasti suunniteltu matkaa, että mennäänpä vielä illaksi yhdessä baariin. Kuunnellaan yksi laulu ja katsotaan kuinka meidän käy. Tässä on laulu Lauantai-ilta... Ohhoh, hänelle kävi vähän huonosti, toivottavasti teille ei käy noin huonosti! Nähdään huomenna ja jatketaan matkan suunnittelua! Kiitos tästä päivästä!
(Materiaaleina käytetty Suomen mestari 2 -kirjaa, Fröbelin palikat: Viisi vauhtiveikkoa, Suomi sujuvaksi 1, Oikeesti aikuisten, Mamba: Lauantai-ilta)
Aamulla ennen tämän session alkua tarkistimme kotitehtävät. Yleensä roolit jaetaan jo preludissa ja tekstissä voisi olla henkilöinä samoja ihmisiä, mutta tällä kertaa meillä ei ollut niin. Kotitehtäväksi annoin erilaisia ristikoita päivän aikana esiintyneistä uusista sanoista sekä kirjoittaa imperfektilauseita, jotka alkavat aika-sanoilla: Minuutti sitten... Eilen... Tänä aamuna...
Hyvä. Sitten voimmekin vähän tutustua toisiimme.
- Kukas te olette? Ahaa, Lassi Laskettelija, te siis tykkäätte lomailla vuoristossa?
- Ja täällä on Noora Nojatuolimatkailija. Jos on rahat vähissä, voi istua nojatuolissa ja lukea matkakirjoja tai katsella televisiosta matkaohjelmia.
- Ahaa, täällä on Eero Eränkävijä. Te siis viihdytte metsässä, tykkäätte kalastaa ja istua nuotiolla.
- Seuraavana on Veikko Valokuvaaja, jolla näyttääkin olevan jo kamera kädessä. Onpa kiva, että meillä on mukana innokas valokuvaaja. Voitte sitten varmasti jakaa muillekin kuvia matkan jälkeen. (Jne.)
Nyt kun olemme tutustuneet toisiimme, voisittekin etsiä porukasta viime vuoden matkakaverinne. Ottakaa tästä kortti. Toisella puolella on kysymyksiä, esim. Missä olit lomalla? Kenen kanssa olit lomalla? Mitä teitte lomalla? jne. Toisella puolella on vastaukset. Etsi kaveri, jolla on samat vastaukset. Hyvä, kaikki löysivät vanhan kaverinsa porukasta. - Missäs te olittekaan? Mitä teitte siellä? Entä tämä pari, missä te olitte?
Sitten haluat tietää, mitä kaverillesi kuuluu. Täällä käytävässä on seinällä kysymyksiä: Mitä teit viime kesänä? Mitä teit viime viikonloppuna? ja Mitä teit eilen? Toisessa lapussa on vastaukset, kuten käydä uimaranta - grillata makkara - uida järvi. Lapun toiselta puolelta voi tarkistaa, menikö oikein.
Tervetuloa takaisin istumaan. Olette saaneet tällaiset matkaopaskirjat. Katsotaan sieltä muutamia ohjeita. Sivuilla 18-19 on erilaisia aikasanoja. Katsotaanpa. Mitä teit viime viikolla, viime vuonna, viime kuussa jne. Nyt haluat tutustua eri ihmisiin. Tule luokan keskelle ja kysele heiltä, mitä he tekivät. Sivulla 28 on kuvia, voit valita niistä tai keksiä itse lisää.
Hyvä, nyt olette vähän tutustuneet toisiinne. Pidetään pieni kahvitauko ja jatketaan sitten.
Nyt haluattekin muistella kaverin kanssa sitä viime vuoden lomaa. Tässä on paperi, jolle voitte kirjoittaa siitä. Paperilla on erilaisia asioita, joita tehdään ennen matkaa, matkan aikana ja sen jälkeen. Kirjoittakaa yhdessä, mitä teitte. Esim. soittaa matkatoimistoon - valita matkakohde ja hotelli... Näin: "Ensin soitimme matkatoimistoon. Valitsimme matkakohteen ja hotellin..." Laitan tästä vähän mukavaa pianomusiikkia soimaan taustalle.
Katsotaanpa sitten yhdessä, mitä kaikkea teittekään. Teittekö jotain muutakin? Sukelsitte, lensitte kuumailmapallolla... Hienoa, teillä oli kiva loma viime vuonna!
Sitten meidän pitäisi vähän miettiä, millä lähtisimme lomalle. Voisimmekin kuunnella yhden laulun. Tässä on laulu Viisi vauhtiveikkoa, jotka lähtivät liftaamaan. Olisiko se hyvä tapa matkustaa? Halvaksi se ainakin tulisi. Sitten vaan tänne keskelle laulamaan ja leikkimään!
Mitähän kaikkea me tarvitaan siellä lomalla? No ainakin vaatteita. Katsotaanpa tästä paperista, millaisia naisten, lasten ja miesten vaatteita voimme tarvita. Toistetaan yhdessä ja kirjoitetaan puhekielisiä sanoja sinne lisäksi.
Oho, nyt onkin jo ruoka-aika. Pidetään ruokatauko ja tullaan sitten jatkamaan suunnittelua.
Nyt voisitte miettiä kaverinne kanssa, mihin haluaisitte matkustaa tällä lomalla. Tässä on asioita, joita voitte suunnitella. Mihin matkustatte? Mitä pakkaatte mukaan? Mitä teette lomalla? jne. Kun suunnitelmanne on valmis, jokainen pari esittelee oman ideansa muille ja mietitään sitten yhdessä, mikä niistä olisi paras.
Onpa hyviä ideoita. Mutta jos me lähdetään ulkomaille, meidän pitää hankkia passi. Tässä on kaikille passihakemus. Nyt pari on poliisi ja hän kyselee sinun henkilötiedot hakemukseen. Sitten siihen tulee tietysti valokuva, jonka pari ottaa (piirtää)... Hyvä, nyt on kaikilla passi.
Sitten katsotaan taas matkaopaskirjaa. Siellä on sivulla 15 asioita, jotka pitäisi tietää, kun lähtee matkalle. Eli ensin varataan matka. Ostetaanko meno- vai meno-paluuliput? Sitten otetaan matkavakuutus. Mihin aikaan lento lähtee? Kun mennään lentokentälle, ensin pitää tehdä lähtöselvitys. Sitten mennään turvatarkastukseen. (Jne.) Teillähän oli siellä tehtäväkin sivulla 33, katsotaanpa se vielä yhdessä.
Olen vähän hajamielinen matkanjohtaja. Minulla kun menee aina nämä paperit sekaisin, niin voisitteko vähän auttaa? Minulla on tässä sanoja, jotka liittyvät hotelliin, lentokoneeseen, laivaan ja junaan. Voisitteko järjestää oikeat sanat näiden sanojen alle?
Hyvä, nyt ollaan niin ahkerasti suunniteltu matkaa, että mennäänpä vielä illaksi yhdessä baariin. Kuunnellaan yksi laulu ja katsotaan kuinka meidän käy. Tässä on laulu Lauantai-ilta... Ohhoh, hänelle kävi vähän huonosti, toivottavasti teille ei käy noin huonosti! Nähdään huomenna ja jatketaan matkan suunnittelua! Kiitos tästä päivästä!
(Materiaaleina käytetty Suomen mestari 2 -kirjaa, Fröbelin palikat: Viisi vauhtiveikkoa, Suomi sujuvaksi 1, Oikeesti aikuisten, Mamba: Lauantai-ilta)
Aamulla ennen tämän session alkua tarkistimme kotitehtävät. Yleensä roolit jaetaan jo preludissa ja tekstissä voisi olla henkilöinä samoja ihmisiä, mutta tällä kertaa meillä ei ollut niin. Kotitehtäväksi annoin erilaisia ristikoita päivän aikana esiintyneistä uusista sanoista sekä kirjoittaa imperfektilauseita, jotka alkavat aika-sanoilla: Minuutti sitten... Eilen... Tänä aamuna...
lauantai 25. tammikuuta 2014
Että, jotta, koska, kun suggestopedia alkaa
Viimeisenä asiana Suomen mestari 1 -kirjasta opiskelimme tällä viikolla vielä sivulauseita. Teimme kirjan harjoitusten lisäksi muutamia muita harjoituksia, joissa piti laittaa lauseeseen oikean konjunktio tai jatkaa lausetta sopivalla sivulauseella. Joku kollega on tehnyt kivan lautapelin, jossa on paljon erilaisia päälauseita, joihin pitää keksiä sopiva sivulause. Esim. "Minulla ei ole enää puheaikaa, ..." tai "En mene tänään uimaan, ..."
Tänään pääsimme käsiksi uuteen kirjaan. Suomen mestari 2 alkaa matkateemalla ja imperfektillä, jotka päätin tälläkin kertaa käsitellä suggestopedisesti. Tosin valmistautuminen jäi yhtä heikoksi kuin aina ennenkin, tällä kertaa preludi oli melko heikoissa kantimissa. Preludissa on siis tarkoitus esitellä aihe ja opittavat asiat. Päätin kuitenkin opettaa ensin imperfektin ihan perinteisin menetelmin ja käydä vasta sitten varsinaisen aiheen kimppuun.
Kirjassa esitellään imperfekti aika kivasti postikortin muodossa. Kortissakin tietysti tulee jo matkateema esille, se kun on lähetetty etelänlomalta. Kortin tekstissä esiintyvät kaikki imperfektin erilaiset muodot. Ensin opiskelijat lukivat itse kortin ja katsoimme yhdessä uudet sanat, sen jälkeen teimme siitä kirjan kuunteluharjoituksen, johon piti täydentää verbimuodot. Kun tarkistimme tehtävää, kiinnitimme samalla huomion siihen, miten imperfektimuodot eroavat preesensmuodoista.
Näin tuli ensimmäinen havainto siitä, miten imperfekti toimii eri verbityypeissä. Kirjan kielioppiosuudesta katsoimme sitten tarkemmat säännöt, jotka on siinä esitetty harvinaisen selvästi ja yksinkertaisesti.
Tämän jälkeen teimme jonkun kollegan laatiman harjoituksen, jossa piti etsiä ensin tekstistä verbit ja järjestää ne taulukkoon verbityypin mukaan. Sitten luettiin saman tekstin versio, jossa samat verbit olivat imperfektissä ja laitettiin ne samanlaiseen taulukkoon. Tarkoituksena taas havainnollistaa, miten preesensistä saadaan tehtyä imperfekti.
Seuraavaksi teimme pariharjoituksen Hyvin menee 1 -kirjan opettajan oppaasta. Pareilla oli taulukko, joka heidän piti täydentää parin antamilla tiedoilla. Toinen kysyy esim. Mitä Kirsi teki eilen? ja toinen: Mitä Kirsi teki toissapäivänä? Tässä vaiheessa pitää siis vain kirjoittaa se, mitä kuulee. Lopuksi kysytään parilta, mitä sinä teit eilen, toissapäivänä jne. eli muutama lause pitää tuottaa jo itsekin.
Teimme myös pariharjoituksen, jossa kysyttiin, mitä teit eilen. Vastaus on annettu perusmuodossa, parilla on oikea vastaus. Esim. Käydä uimahallissa > Kävin uimahallissa.
Näin etenimme asiassa havainnoinnista itse tekemiseen pikku hiljaa. Tällä kertaa se onnistui niin hienosti, että opiskelijoista asia tuntui jopa aika helpolta. Hienoa!
Sitten lähestyimme matka-aihetta sanaston näkökulmasta. Katsoimme kuvasanakirjasta rantasanastoa, minkä jälkeen opiskelijat kertoivat toisilleen kuvasta, jossa on paljon ihmisiä rannalla. Tämä kuva on materiaalista, jossa on paljon erilaisia kuvia vaaratilanteista. Niissä tulee paljon käytännönläheistä sanastoa.
Muuta emme sitten ehtineetkään tehdä, kun tuli konserttien aika. Olin taas harjoitellut konserttiluentaa luvattoman vähän, joten aktiivikonsertti ei mennyt ihan niin hyvin kuin toivoin. Aktiivikonsertissa opettaja lukee tekstin seisaallaan musiikkia myötäillen, ei siis normaalilla intonaatiolla. Tässä vaiheessa käytetään aivoja aktivoivaa musiikkia romanttiselta ja klassiselta aikakaudelta, esimerkiksi Mozartia tai Beethovenia. Koen edelleen hieman hankalaksi niinkin alkeellisen asian kuin äänenvoimakkuuden säädön. Joitakin opiskelijoita näytti häiritsevän se, että musiikki taisi välillä peittää ääneni. Luentaa pitäisi siis harjoitella myös luokassa etukäteen eikä pelkästään kuulokkeet päässä, kuten tällä kertaa tein. Aktiivikonsertin aikana opiskelijat seuraavat tekstiä omasta kirjastaan ja tekevät siihen merkintöjä. Luennan jälkeen he voivat kysyä epäselvistä kohdista opettajalta.
Tänään meillä ei jäänyt paljonkaan aikaa tekstin käsittelemiseen, toki opiskelijat kyselivät sanoja. Puhdasoppisessa suggestopediassa tekstit ovat valtavan pitkiä dialogeja ja ne on käännetty opiskelijan omalle äidinkielelle. Hän voi siis seurata tekstiä samalla vieraalla ja omalla kielellään eikä hänen tarvitse ponnistella ymmärtääkseen sen. Näin pyritään tekemään oppiminen mahdollisimman helpoksi. Yhdessä tekstissä tulee jopa 200 uutta sanaa, joten omaksumista riittää. Kun ryhmän opiskelijoilla on 8-14 erilaista äidinkieltä eivätkä kaikki osaa englantia, minun on mahdotonta kääntää tekstiä heidän kaikkien kielilleen. Siksipä olen yleensä tehnyt vain sanalistan, jossa selitän joko suomeksi uusia sanoja tai etsin Googlen kääntäjästä vastineet sellaisilla kielillä, että kaikki ymmärtävät. Kääntäjään liittyy tietysti aikamoiset riskit, joten sekään ei ongelmaa ratkaise. Tällä kertaa en tehnyt tätäkään vähää vaan sanoin, että tutustuvat kotona vielä sanoihin tarkemmin. Arkirealismi törmää ihanteisiin...
Olisi tietysti hienoa päästä opettamaan joskus ihan puhtaastikin, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Suomessa toimii kyllä yksityinen kielikoulu Onnenkieli, jossa pidetään kotoutumiskoulutuksia suggestopedisesti. Se olisi unelmatyöpaikkani, mutta valitettavasti se sijaitsee Tampereella. Onnenkielen metodeilla on päästy hienoihin tuloksiin ja se onkin palkittu useaan otteeseen. Siellä on vuosien työllä kehitetty hyvä oppimateriaali ja hiottu metodia niin, että se todella toimii. Oppimisen tukena käytetään paljon eleitä, esimerkiksi peruskielioppitermeille on omat eleensä, jotka auttavat muistamaan ne. Myös sanastoa harjoitellaan eleiden avulla. Tässä oma suggestopediani on aivan lapsenkengissä. Olisi vielä niin paljon opittavaa! Mutta se aika, mistä sitä vain saisi lisää... ;)
Suggestopedisen opetuskokonaisuuden suunnittelu vaatii vielä enemmän aikaa kuin tavallisten tuntien valmistelu, koska yksi sykli (teeman käsittely alusta loppuun) on prosessi, jossa luodaan ikään kuin illuusio aidoista tilanteista. Luodaan kehyskertomus, jonka mukana tapahtumat etenevät. Opiskelijoilla ja opettajalla on rooli, jossa he toteuttavat erilaisia toimintoja. Ei ole enää luokkaa, opettajaa ja opiskelijoita. Kaikki, mitä opiskellaan, linkittyy jotenkin kehyskertomukseen. Kun ensi viikolla jatkan syklin toteuttamista, kuvaan tätä prosessia yksityiskohtaisesti.
Tänään lopetimme päivän passiivikonserttiin, jossa opiskelijat laittavat kirjat ja paperit pois, sulkevat silmänsä ja istuvat rentoutuneina tuoleillaan. Huone hämärretään, opettajakin istuu alas ja lukee saman tekstin uudestaan rentouttavan musiikin soidessa. Tällä kertaa etsin ihan vain Youtubesta rentouttavaa pianomusiikkia, joka auttaa keskittymisessä. Passiivikonsertin aikana opiskelija voi joko kuunnella musiikkia tai tekstiä tai antautua täydelliseen rentoutumiseen. On ihanaa päättää opiskelupäivä tällaiseen rentouttavaan hetkeen.
Tänään pääsimme käsiksi uuteen kirjaan. Suomen mestari 2 alkaa matkateemalla ja imperfektillä, jotka päätin tälläkin kertaa käsitellä suggestopedisesti. Tosin valmistautuminen jäi yhtä heikoksi kuin aina ennenkin, tällä kertaa preludi oli melko heikoissa kantimissa. Preludissa on siis tarkoitus esitellä aihe ja opittavat asiat. Päätin kuitenkin opettaa ensin imperfektin ihan perinteisin menetelmin ja käydä vasta sitten varsinaisen aiheen kimppuun.
Kirjassa esitellään imperfekti aika kivasti postikortin muodossa. Kortissakin tietysti tulee jo matkateema esille, se kun on lähetetty etelänlomalta. Kortin tekstissä esiintyvät kaikki imperfektin erilaiset muodot. Ensin opiskelijat lukivat itse kortin ja katsoimme yhdessä uudet sanat, sen jälkeen teimme siitä kirjan kuunteluharjoituksen, johon piti täydentää verbimuodot. Kun tarkistimme tehtävää, kiinnitimme samalla huomion siihen, miten imperfektimuodot eroavat preesensmuodoista.
Näin tuli ensimmäinen havainto siitä, miten imperfekti toimii eri verbityypeissä. Kirjan kielioppiosuudesta katsoimme sitten tarkemmat säännöt, jotka on siinä esitetty harvinaisen selvästi ja yksinkertaisesti.
Tämän jälkeen teimme jonkun kollegan laatiman harjoituksen, jossa piti etsiä ensin tekstistä verbit ja järjestää ne taulukkoon verbityypin mukaan. Sitten luettiin saman tekstin versio, jossa samat verbit olivat imperfektissä ja laitettiin ne samanlaiseen taulukkoon. Tarkoituksena taas havainnollistaa, miten preesensistä saadaan tehtyä imperfekti.
Seuraavaksi teimme pariharjoituksen Hyvin menee 1 -kirjan opettajan oppaasta. Pareilla oli taulukko, joka heidän piti täydentää parin antamilla tiedoilla. Toinen kysyy esim. Mitä Kirsi teki eilen? ja toinen: Mitä Kirsi teki toissapäivänä? Tässä vaiheessa pitää siis vain kirjoittaa se, mitä kuulee. Lopuksi kysytään parilta, mitä sinä teit eilen, toissapäivänä jne. eli muutama lause pitää tuottaa jo itsekin.
Teimme myös pariharjoituksen, jossa kysyttiin, mitä teit eilen. Vastaus on annettu perusmuodossa, parilla on oikea vastaus. Esim. Käydä uimahallissa > Kävin uimahallissa.
Näin etenimme asiassa havainnoinnista itse tekemiseen pikku hiljaa. Tällä kertaa se onnistui niin hienosti, että opiskelijoista asia tuntui jopa aika helpolta. Hienoa!
Sitten lähestyimme matka-aihetta sanaston näkökulmasta. Katsoimme kuvasanakirjasta rantasanastoa, minkä jälkeen opiskelijat kertoivat toisilleen kuvasta, jossa on paljon ihmisiä rannalla. Tämä kuva on materiaalista, jossa on paljon erilaisia kuvia vaaratilanteista. Niissä tulee paljon käytännönläheistä sanastoa.
Muuta emme sitten ehtineetkään tehdä, kun tuli konserttien aika. Olin taas harjoitellut konserttiluentaa luvattoman vähän, joten aktiivikonsertti ei mennyt ihan niin hyvin kuin toivoin. Aktiivikonsertissa opettaja lukee tekstin seisaallaan musiikkia myötäillen, ei siis normaalilla intonaatiolla. Tässä vaiheessa käytetään aivoja aktivoivaa musiikkia romanttiselta ja klassiselta aikakaudelta, esimerkiksi Mozartia tai Beethovenia. Koen edelleen hieman hankalaksi niinkin alkeellisen asian kuin äänenvoimakkuuden säädön. Joitakin opiskelijoita näytti häiritsevän se, että musiikki taisi välillä peittää ääneni. Luentaa pitäisi siis harjoitella myös luokassa etukäteen eikä pelkästään kuulokkeet päässä, kuten tällä kertaa tein. Aktiivikonsertin aikana opiskelijat seuraavat tekstiä omasta kirjastaan ja tekevät siihen merkintöjä. Luennan jälkeen he voivat kysyä epäselvistä kohdista opettajalta.
Tänään meillä ei jäänyt paljonkaan aikaa tekstin käsittelemiseen, toki opiskelijat kyselivät sanoja. Puhdasoppisessa suggestopediassa tekstit ovat valtavan pitkiä dialogeja ja ne on käännetty opiskelijan omalle äidinkielelle. Hän voi siis seurata tekstiä samalla vieraalla ja omalla kielellään eikä hänen tarvitse ponnistella ymmärtääkseen sen. Näin pyritään tekemään oppiminen mahdollisimman helpoksi. Yhdessä tekstissä tulee jopa 200 uutta sanaa, joten omaksumista riittää. Kun ryhmän opiskelijoilla on 8-14 erilaista äidinkieltä eivätkä kaikki osaa englantia, minun on mahdotonta kääntää tekstiä heidän kaikkien kielilleen. Siksipä olen yleensä tehnyt vain sanalistan, jossa selitän joko suomeksi uusia sanoja tai etsin Googlen kääntäjästä vastineet sellaisilla kielillä, että kaikki ymmärtävät. Kääntäjään liittyy tietysti aikamoiset riskit, joten sekään ei ongelmaa ratkaise. Tällä kertaa en tehnyt tätäkään vähää vaan sanoin, että tutustuvat kotona vielä sanoihin tarkemmin. Arkirealismi törmää ihanteisiin...
Olisi tietysti hienoa päästä opettamaan joskus ihan puhtaastikin, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Suomessa toimii kyllä yksityinen kielikoulu Onnenkieli, jossa pidetään kotoutumiskoulutuksia suggestopedisesti. Se olisi unelmatyöpaikkani, mutta valitettavasti se sijaitsee Tampereella. Onnenkielen metodeilla on päästy hienoihin tuloksiin ja se onkin palkittu useaan otteeseen. Siellä on vuosien työllä kehitetty hyvä oppimateriaali ja hiottu metodia niin, että se todella toimii. Oppimisen tukena käytetään paljon eleitä, esimerkiksi peruskielioppitermeille on omat eleensä, jotka auttavat muistamaan ne. Myös sanastoa harjoitellaan eleiden avulla. Tässä oma suggestopediani on aivan lapsenkengissä. Olisi vielä niin paljon opittavaa! Mutta se aika, mistä sitä vain saisi lisää... ;)
Suggestopedisen opetuskokonaisuuden suunnittelu vaatii vielä enemmän aikaa kuin tavallisten tuntien valmistelu, koska yksi sykli (teeman käsittely alusta loppuun) on prosessi, jossa luodaan ikään kuin illuusio aidoista tilanteista. Luodaan kehyskertomus, jonka mukana tapahtumat etenevät. Opiskelijoilla ja opettajalla on rooli, jossa he toteuttavat erilaisia toimintoja. Ei ole enää luokkaa, opettajaa ja opiskelijoita. Kaikki, mitä opiskellaan, linkittyy jotenkin kehyskertomukseen. Kun ensi viikolla jatkan syklin toteuttamista, kuvaan tätä prosessia yksityiskohtaisesti.
Tänään lopetimme päivän passiivikonserttiin, jossa opiskelijat laittavat kirjat ja paperit pois, sulkevat silmänsä ja istuvat rentoutuneina tuoleillaan. Huone hämärretään, opettajakin istuu alas ja lukee saman tekstin uudestaan rentouttavan musiikin soidessa. Tällä kertaa etsin ihan vain Youtubesta rentouttavaa pianomusiikkia, joka auttaa keskittymisessä. Passiivikonsertin aikana opiskelija voi joko kuunnella musiikkia tai tekstiä tai antautua täydelliseen rentoutumiseen. On ihanaa päättää opiskelupäivä tällaiseen rentouttavaan hetkeen.
perjantai 24. tammikuuta 2014
Poliisiasia
Luokassamme vieraili tällä viikolla poliisi. Ihan tilattuna, ja kaverina hänellä oli tullivirkailija ja verottaja. Heillä on nimittäin menossa kampanja nimeltä Harmaa talous, musta tulevaisuus, johon kuuluvat vierailut oppilaitoksiin.
Poliisi ja verottaja kertovat nuorille ja aikuisille opiskelijoille, miten harmaa talous vaikuttaa yhteiskunnassa (1000 päiväkotia vuodessa!) ja meidän kaikkien arjessa. Tarkoitus on saada ihmiset tietoisiksi harmaan talouden ilmenemismuodoista ja haitoista sekä siitä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan ehkäistä sitä. Maahanmuuttajat ovat yksi kohderyhmä mm. siksi, että heitä on helppo huijata ja käyttää hyväksi, jos he eivät tiedä Suomen lakeja ja työelämän pelisääntöjä. Heitä voidaan käyttää vaikkapa bulvaaneina, joiden "puhdas" nimi saadaan uuden yrityksen papereihin, kun varsinaiset toimijat ovat lianneet oman nimensä. Hyväksikäytetty joutuu myöhemmin rikosoikeudelliseen vastuuseen yrityksen laittomuuksista, vaikka hän olisi täysin tietämätön niistä. Vielä tavallisempaa on tietysti työn teettäminen pimeästi, liian halvalla ja huonoilla työehdoilla.
Tullin edustaja havainnollistaa sitä, mitä kaikkea maailmassa väärennetään ja millaisia turvallisuusriskejä siihen liittyy. On mielenkiintoista - ja kauhistuttavaa - kuulla, miten auton jarrupaloja tehdän ruohosta tai Liptonin teepusseista voi löytyä rotankakkaa... Ei siis todellakaan kannata tilata kaikkea netin kautta suoraan Kiinasta, "kun halvalla saa". Viime vuonna tullin edustajalla oli mukanaan huumekoira, mikä teki vierailusta vielä mielenkiintoisemman.
Nämä aihepiirit kuuluvat tietysti yhteiskuntaoppiin, mutta tällä kertaa vierailu osui minun opetuspäivälleni. Etukäteen toinen opettaja oli tutustunut opiskelijoiden kanssa aiheeseen ja sanastoon ja jälkikäteenkin teimme joitakin harjoituksia. Kollegani Heidi on tehnyt aiheesta hienon tehtäväkokonaisuuden, jota käytimme. Tutustuimme mm. rikosuutisiin, erilaisiin rangaistusmuotoihin ja siihen, millaisen rangaistuksen mistäkin rikoksesta voi saada. Kävimme myös keskustelua siitä, mikä olisi oikeudenmukainen rangaistus erilaisista teoista. Atk-luokassa opiskelijat tekivät tiedonhakutehtävän poliisiammattikorkeakoulun sivuilta. Tarkoituksena oli selvittää perusasiat poliisikoulutuksesta sekä tietysti se, voiko maahanmuuttaja hakea poliisikouluun (voi, jos on Suomen kansalainen ja täyttää muut hakuehdot). Katsoimme myös pari lyhyttä pätkää TV:ssä pyörivistä Poliisit- ja Suomen tulli -ohjelmista ja kuuntelimme pari hassua poliisilaulua.
Tällaiset vierailut ovat aina mielenkiintoisia paitsi sisältönsä, myös kielenoppimisen kannalta. Opiskelijoiden on hyvä huomata, minkä verran ymmärtävät tavallisen suomalaisen puheesta. Totta kai luennoitsijat yrittävät sovittaa puheensa kuulijan kielitaidon tasolle, mutta onnistuvat siinä vaihtelevasti. Vierailijan lähdettyä selitän vielä selkosuomeksi pääasiat opiskelijoille. Minulta he uskaltavat myös kysyä epäselviksi jääneistä asioista.
Valitettavasti opiskelijat ovat arjessaan hyvin vähän kontaktissa suomalaisiin, jos heillä ei ole suomalaista puolisoa. Kun olemme tehneet tehtäviä, joissa opiskelijat haastattelevat suomalaisia, heitä jännittää valtavasti tilanne, jossa pitää yrittää selviytyä jonkun muun kuin opettajan kanssa. Olen aina yhtä yllättynyt tästä, koska tunneilla he puhuvat rohkeasti ja jotenkin kuvittelen, että Suomessa asuva ihminen joutuisi puhumaan usein suomea. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole. Suomalaiset eivät ole kovin innokkaita juttelemaan vieraiden kanssa, eikä tavallisella kauppareissulla montaa sanaa tarvitse vaihtaa. Pitää siis yrittää koulutuksen aikana keksiä mahdollisimman paljon tilaisuuksia päästä kommunikoimaan tavallisten suomalaisten kanssa.
Poliisi ja verottaja kertovat nuorille ja aikuisille opiskelijoille, miten harmaa talous vaikuttaa yhteiskunnassa (1000 päiväkotia vuodessa!) ja meidän kaikkien arjessa. Tarkoitus on saada ihmiset tietoisiksi harmaan talouden ilmenemismuodoista ja haitoista sekä siitä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan ehkäistä sitä. Maahanmuuttajat ovat yksi kohderyhmä mm. siksi, että heitä on helppo huijata ja käyttää hyväksi, jos he eivät tiedä Suomen lakeja ja työelämän pelisääntöjä. Heitä voidaan käyttää vaikkapa bulvaaneina, joiden "puhdas" nimi saadaan uuden yrityksen papereihin, kun varsinaiset toimijat ovat lianneet oman nimensä. Hyväksikäytetty joutuu myöhemmin rikosoikeudelliseen vastuuseen yrityksen laittomuuksista, vaikka hän olisi täysin tietämätön niistä. Vielä tavallisempaa on tietysti työn teettäminen pimeästi, liian halvalla ja huonoilla työehdoilla.
Tullin edustaja havainnollistaa sitä, mitä kaikkea maailmassa väärennetään ja millaisia turvallisuusriskejä siihen liittyy. On mielenkiintoista - ja kauhistuttavaa - kuulla, miten auton jarrupaloja tehdän ruohosta tai Liptonin teepusseista voi löytyä rotankakkaa... Ei siis todellakaan kannata tilata kaikkea netin kautta suoraan Kiinasta, "kun halvalla saa". Viime vuonna tullin edustajalla oli mukanaan huumekoira, mikä teki vierailusta vielä mielenkiintoisemman.
Nämä aihepiirit kuuluvat tietysti yhteiskuntaoppiin, mutta tällä kertaa vierailu osui minun opetuspäivälleni. Etukäteen toinen opettaja oli tutustunut opiskelijoiden kanssa aiheeseen ja sanastoon ja jälkikäteenkin teimme joitakin harjoituksia. Kollegani Heidi on tehnyt aiheesta hienon tehtäväkokonaisuuden, jota käytimme. Tutustuimme mm. rikosuutisiin, erilaisiin rangaistusmuotoihin ja siihen, millaisen rangaistuksen mistäkin rikoksesta voi saada. Kävimme myös keskustelua siitä, mikä olisi oikeudenmukainen rangaistus erilaisista teoista. Atk-luokassa opiskelijat tekivät tiedonhakutehtävän poliisiammattikorkeakoulun sivuilta. Tarkoituksena oli selvittää perusasiat poliisikoulutuksesta sekä tietysti se, voiko maahanmuuttaja hakea poliisikouluun (voi, jos on Suomen kansalainen ja täyttää muut hakuehdot). Katsoimme myös pari lyhyttä pätkää TV:ssä pyörivistä Poliisit- ja Suomen tulli -ohjelmista ja kuuntelimme pari hassua poliisilaulua.
Tällaiset vierailut ovat aina mielenkiintoisia paitsi sisältönsä, myös kielenoppimisen kannalta. Opiskelijoiden on hyvä huomata, minkä verran ymmärtävät tavallisen suomalaisen puheesta. Totta kai luennoitsijat yrittävät sovittaa puheensa kuulijan kielitaidon tasolle, mutta onnistuvat siinä vaihtelevasti. Vierailijan lähdettyä selitän vielä selkosuomeksi pääasiat opiskelijoille. Minulta he uskaltavat myös kysyä epäselviksi jääneistä asioista.
Valitettavasti opiskelijat ovat arjessaan hyvin vähän kontaktissa suomalaisiin, jos heillä ei ole suomalaista puolisoa. Kun olemme tehneet tehtäviä, joissa opiskelijat haastattelevat suomalaisia, heitä jännittää valtavasti tilanne, jossa pitää yrittää selviytyä jonkun muun kuin opettajan kanssa. Olen aina yhtä yllättynyt tästä, koska tunneilla he puhuvat rohkeasti ja jotenkin kuvittelen, että Suomessa asuva ihminen joutuisi puhumaan usein suomea. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole. Suomalaiset eivät ole kovin innokkaita juttelemaan vieraiden kanssa, eikä tavallisella kauppareissulla montaa sanaa tarvitse vaihtaa. Pitää siis yrittää koulutuksen aikana keksiä mahdollisimman paljon tilaisuuksia päästä kommunikoimaan tavallisten suomalaisten kanssa.
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Hampurilaista vai ei?
Palautteen antaminen on mielestäni yksi opettajan työn haastavimmista asioista, niin kuin arviointi ylipäätään. Opettajahan antaa opiskelijoille palautetta jatkuvasti. Pienistä harjoituksista annettavan välittömän palautteen lisäksi palautetta annetaan isommista suorituksista kuten kirjoitelmista, puhe-esityksistä ja kokeista. Minun sukupolveni opettajia on koulutettu antamaan ns. hampurilaispalautetta, jota myös esimiehet on opetettu antamaan alaisilleen. Ensin sanotaan siis jotain positiivista, jotta palautteensaaja tulee vastaanottavaiseksi, sitten annetaan korjaavaa palautetta (pihvi) ja lopuksi taas jotain yhteenkokoavaa positiivista, jotta hänelle jää hyvä mieli.
En ole koskaan kokenut hampurilaispalautteen antamista luontevaksi, vaikka olen ymmärtänyt sen idean. Nyt tätä menetelmää onkin alettu kritisoida. Tämän päivän Helsingin sanomissa kerrotaan kahteen uuteen teokseen pohjautuvassa artikkelissa, miten palautetta pitäisi sen sijaan antaa.
Mikä palautteen antamisessa on niin vaikeaa? - Se, että aina on olemassa riski, että palautteensaaja loukkaantuu kritiikistä. Tai ehkä jopa tulkitsee positiivisen palautteen mielistelyksi.
Opettajan antaman palautteen tarkoituksena on edistää oppimista. Siksi palautteen pitää olla rehellistä, aiheellista ja kannustavaa. Murskakritiikki masentaa ja saa jonkun ehkä luovuttamaan, kun taas oikein annettu palaute kannustaa yrittämään entistä enemmän.
Koen epäonnistuneeni palautteenantajana viimeksi viime viikolla. Eräs opiskelija piti esitelmän kotimaastaan. Ensimmäisessä Power Point -diassa oli pitkä tekstipätkä, jonka hän myös luki ääneen, mutta en ymmärtänyt yhtään, mitä hän halusi sanoa. Tai aavistin, ja kysyin yhdellä lauseella, että tarkoititko tätä? Kyllä, suurin piirtein, vaikka hän ei osannut omin sanoin sitä kertoa. Hänellä oli vain mielessään omankielinen ajatus, jonka hän oli yrittänyt kääntää suomeksi siinä onnistumatta.
Olin etukäteen valmentanut opiskelijoita esityksen tekoon huolellisesti ja painottanut, että Googlen kääntäjää EI SAA käyttää ja että esityksen pitää olla sellaista kieltä, jota itse ymmärrät, silloin myös muut opiskelijat voivat sen ymmärtää. Jos suomalainen opettaja ei ymmärrä, mitä opiskelija haluaa sanoa, tuskin siitä saavat selvää opiskelijatkaan. Ymmärrän toki, että opiskelijat haluavat kertoa enemmän kuin osaavat, mutta tässä vaiheessa pitäisi tyytyä kertomaan vain perusasioista.
En missään tapauksessa odota virheetöntä esitystä enkä anna juurikaan palautetta puhe-esitysten kielivirheistä, paitsi jos kyse on esimerkiksi noloon väärinkäsitykseen johtavasta ilmauksesta. Tärkeintä on, että toiset opiskelijat ymmärtävät, mitä esityksen pitäjä haluaa kertoa. Toiset opiskelijat voivat tarvittaessa rastittaa palautelomakkeestaan kohdan "Esitystäsi oli vähän vaikea ymmärtää, koska et selittänyt uusia sanoja". Tämän kohdan lisäksi kirjoitin tällä kertaa omaan lomakkeeseeni "koska olit käyttänyt Googlen kääntäjää". Sanoin saman myös ääneen ja toistin edellä mainitut ohjeet ymmärrettävyydestä. Se harmitti minua jälkeenpäin, koska en voi lopulta kuitenkaan olla varma, onko opiskelija yrittänyt itse kääntää tekstin vai onko se konekääntäjän tekosia. Eli sen sijaan että olisin vain todennut faktan, että tämä kohta esityksestä ei ollut ymmärrettävä, tein itse johtopäätöksen. Muutenkin asia sai ehkä liikaa painoarvoa palautteessani, vaikka sanoinkin, että muuten esitys oli hauska ja mielenkiintoinen.
HS:n artikkelin mukaan on väärin antaa kritiikkiä muiden kuullen. Okei, opettajan antamasta palautteesta voivat toki myös muut ottaa oppia, siinä mielessä on ehkä perusteltua antaa palaute tunnilla eikä henkilökohtaisesti (tilanne eroaa siis esimiehen alaiselle antamasta palautteesta). Tällä kertaa negatiivinen palaute korostui kuitenkin ehkä liiaksi. Toivon, että muulloin antamani positiivinen palaute korjaa kuitenkin tilanteen niin, ettei opiskelijalle jää lannistunut olo.
Joskus mietinkin, miten heikommat opiskelijat kokevat koulutuksen, kun huomaavat etteivät pysy muun ryhmän mukana. Miten osaisin antaa heille sellaista palautetta, etteivät he lannistuisi ja luovuttaisi?
Olen mielestäni kuitenkin aika höveli antamaan positiivista palautetta sekä opiskelijoille että työkavereilleni. Hyvän palautteen antaminen tuo hyvän mielen sekä sen antajalle että saajalle. Se luo mukavan ilmapiirin, kun tietää toisen arvostavan omia ponnisteluja.
Useimpien kollegoiden kanssa työskennellessäni olen huomannut, että myös kritiikin antaminen on nykyään työelämässä luonnollista ja sallittua. Sen tarkoitus ei ole masentaa tai moittia vaan kehittää työtä yhdessä. Mieheni kutsuu tätä sparraukseksi. Käytämme sitä kollegoideni kanssa päivittäin kehittääksemme työtämme aina vain paremmaksi. Kun jokainen jakelee auliisti omia ideoitaan ja aikaansaannoksiaan ja saa niistä kollegoilta sekä positiivista että kehittävää palautetta, saadaan yhdessä aikaan jotain suurempaa. Itse en koe menettäväni mitään jakaessani ideoitani, päinvastoin. Kun muut kommentoivat niitä, lopputulos on entistä parempi.
Olen antanut palautetta rohkeasti myös esimiehelleni, kun siihen on ollut syytä. Esitän silloin tällöin toiveita, miten jotain asiaa voitaisiin muuttaa, että me alaiset olisimme tyytyväisempiä. Toisaalta saatan lähettää kiittävän sähköpostin myös silloin, kun tällainen muutos on toteutettu. Mielestäni molemminpuolinen rehellisyys on reilumpaa ja tehokkaampaa kuin selän takana juputtaminen. Onneksi esimieheni osaa ottaa palautetta vastaan eikä ota kritiikkiäkään henkilökohtaisena loukkauksena.
Opiskelijoita kehun aina, kun suoritus menee edes sinnepäin, eli tilanteesta selvitään. Kirjoitelmiin merkkailen plussia hyviin kohtiin ja loppuun kirjoitan jonkin kannustavan kommentin ja hymynaaman. Jos kirjoitelmassa on jokin systemaattisesti toistuva virhe, mainitsen siitä (Kiinnitä huomioita tähän...), mutta jokaista virhettä en korosta. Nykyään korjaan tekstit niin, että alleviivaan korjattavat kohdat ja opiskelija saa itse päätellä, mikä siinä on väärin. Välillä tekstejä kirjoitellaan sitten koneella niin, että virheet myös korjataan itse. Tärkeintä kielitaidossa on kuitenkin tilanteesta selviäminen, siksi virheiden korostaminen johtaa harhaan. Olenkin miettinyt, mikä muu tapa voisi olla hyödyllinen. Antakaa vinkkejä!
Myönnän olevani liian laiska lukemaan ammattikirjallisuutta vapaa-ajallani (eikä siihen kyllä työaikakaan riitä). Tiedän, että aiheesta on varmasti julkaistu monta hyvää kirjaa, jotka parantaisivat minunkin ammattitaitoani, jos vain panisin aikaani niihin perehtymiseen. Mistä vain ottaisin ajan siihen?
Katsopa hyvä kirjoitus aiheesta myös blogissa Onnistunut tapaus.
En ole koskaan kokenut hampurilaispalautteen antamista luontevaksi, vaikka olen ymmärtänyt sen idean. Nyt tätä menetelmää onkin alettu kritisoida. Tämän päivän Helsingin sanomissa kerrotaan kahteen uuteen teokseen pohjautuvassa artikkelissa, miten palautetta pitäisi sen sijaan antaa.
Mikä palautteen antamisessa on niin vaikeaa? - Se, että aina on olemassa riski, että palautteensaaja loukkaantuu kritiikistä. Tai ehkä jopa tulkitsee positiivisen palautteen mielistelyksi.
Opettajan antaman palautteen tarkoituksena on edistää oppimista. Siksi palautteen pitää olla rehellistä, aiheellista ja kannustavaa. Murskakritiikki masentaa ja saa jonkun ehkä luovuttamaan, kun taas oikein annettu palaute kannustaa yrittämään entistä enemmän.
Koen epäonnistuneeni palautteenantajana viimeksi viime viikolla. Eräs opiskelija piti esitelmän kotimaastaan. Ensimmäisessä Power Point -diassa oli pitkä tekstipätkä, jonka hän myös luki ääneen, mutta en ymmärtänyt yhtään, mitä hän halusi sanoa. Tai aavistin, ja kysyin yhdellä lauseella, että tarkoititko tätä? Kyllä, suurin piirtein, vaikka hän ei osannut omin sanoin sitä kertoa. Hänellä oli vain mielessään omankielinen ajatus, jonka hän oli yrittänyt kääntää suomeksi siinä onnistumatta.
Olin etukäteen valmentanut opiskelijoita esityksen tekoon huolellisesti ja painottanut, että Googlen kääntäjää EI SAA käyttää ja että esityksen pitää olla sellaista kieltä, jota itse ymmärrät, silloin myös muut opiskelijat voivat sen ymmärtää. Jos suomalainen opettaja ei ymmärrä, mitä opiskelija haluaa sanoa, tuskin siitä saavat selvää opiskelijatkaan. Ymmärrän toki, että opiskelijat haluavat kertoa enemmän kuin osaavat, mutta tässä vaiheessa pitäisi tyytyä kertomaan vain perusasioista.
En missään tapauksessa odota virheetöntä esitystä enkä anna juurikaan palautetta puhe-esitysten kielivirheistä, paitsi jos kyse on esimerkiksi noloon väärinkäsitykseen johtavasta ilmauksesta. Tärkeintä on, että toiset opiskelijat ymmärtävät, mitä esityksen pitäjä haluaa kertoa. Toiset opiskelijat voivat tarvittaessa rastittaa palautelomakkeestaan kohdan "Esitystäsi oli vähän vaikea ymmärtää, koska et selittänyt uusia sanoja". Tämän kohdan lisäksi kirjoitin tällä kertaa omaan lomakkeeseeni "koska olit käyttänyt Googlen kääntäjää". Sanoin saman myös ääneen ja toistin edellä mainitut ohjeet ymmärrettävyydestä. Se harmitti minua jälkeenpäin, koska en voi lopulta kuitenkaan olla varma, onko opiskelija yrittänyt itse kääntää tekstin vai onko se konekääntäjän tekosia. Eli sen sijaan että olisin vain todennut faktan, että tämä kohta esityksestä ei ollut ymmärrettävä, tein itse johtopäätöksen. Muutenkin asia sai ehkä liikaa painoarvoa palautteessani, vaikka sanoinkin, että muuten esitys oli hauska ja mielenkiintoinen.
HS:n artikkelin mukaan on väärin antaa kritiikkiä muiden kuullen. Okei, opettajan antamasta palautteesta voivat toki myös muut ottaa oppia, siinä mielessä on ehkä perusteltua antaa palaute tunnilla eikä henkilökohtaisesti (tilanne eroaa siis esimiehen alaiselle antamasta palautteesta). Tällä kertaa negatiivinen palaute korostui kuitenkin ehkä liiaksi. Toivon, että muulloin antamani positiivinen palaute korjaa kuitenkin tilanteen niin, ettei opiskelijalle jää lannistunut olo.
Joskus mietinkin, miten heikommat opiskelijat kokevat koulutuksen, kun huomaavat etteivät pysy muun ryhmän mukana. Miten osaisin antaa heille sellaista palautetta, etteivät he lannistuisi ja luovuttaisi?
Olen mielestäni kuitenkin aika höveli antamaan positiivista palautetta sekä opiskelijoille että työkavereilleni. Hyvän palautteen antaminen tuo hyvän mielen sekä sen antajalle että saajalle. Se luo mukavan ilmapiirin, kun tietää toisen arvostavan omia ponnisteluja.
Useimpien kollegoiden kanssa työskennellessäni olen huomannut, että myös kritiikin antaminen on nykyään työelämässä luonnollista ja sallittua. Sen tarkoitus ei ole masentaa tai moittia vaan kehittää työtä yhdessä. Mieheni kutsuu tätä sparraukseksi. Käytämme sitä kollegoideni kanssa päivittäin kehittääksemme työtämme aina vain paremmaksi. Kun jokainen jakelee auliisti omia ideoitaan ja aikaansaannoksiaan ja saa niistä kollegoilta sekä positiivista että kehittävää palautetta, saadaan yhdessä aikaan jotain suurempaa. Itse en koe menettäväni mitään jakaessani ideoitani, päinvastoin. Kun muut kommentoivat niitä, lopputulos on entistä parempi.
Olen antanut palautetta rohkeasti myös esimiehelleni, kun siihen on ollut syytä. Esitän silloin tällöin toiveita, miten jotain asiaa voitaisiin muuttaa, että me alaiset olisimme tyytyväisempiä. Toisaalta saatan lähettää kiittävän sähköpostin myös silloin, kun tällainen muutos on toteutettu. Mielestäni molemminpuolinen rehellisyys on reilumpaa ja tehokkaampaa kuin selän takana juputtaminen. Onneksi esimieheni osaa ottaa palautetta vastaan eikä ota kritiikkiäkään henkilökohtaisena loukkauksena.
Opiskelijoita kehun aina, kun suoritus menee edes sinnepäin, eli tilanteesta selvitään. Kirjoitelmiin merkkailen plussia hyviin kohtiin ja loppuun kirjoitan jonkin kannustavan kommentin ja hymynaaman. Jos kirjoitelmassa on jokin systemaattisesti toistuva virhe, mainitsen siitä (Kiinnitä huomioita tähän...), mutta jokaista virhettä en korosta. Nykyään korjaan tekstit niin, että alleviivaan korjattavat kohdat ja opiskelija saa itse päätellä, mikä siinä on väärin. Välillä tekstejä kirjoitellaan sitten koneella niin, että virheet myös korjataan itse. Tärkeintä kielitaidossa on kuitenkin tilanteesta selviäminen, siksi virheiden korostaminen johtaa harhaan. Olenkin miettinyt, mikä muu tapa voisi olla hyödyllinen. Antakaa vinkkejä!
Myönnän olevani liian laiska lukemaan ammattikirjallisuutta vapaa-ajallani (eikä siihen kyllä työaikakaan riitä). Tiedän, että aiheesta on varmasti julkaistu monta hyvää kirjaa, jotka parantaisivat minunkin ammattitaitoani, jos vain panisin aikaani niihin perehtymiseen. Mistä vain ottaisin ajan siihen?
Katsopa hyvä kirjoitus aiheesta myös blogissa Onnistunut tapaus.
perjantai 17. tammikuuta 2014
Mummo-räppiä ja ravintola-asiointia
Tällä viikolla opetin siis ryhmääni vain kaksi päivää. Keskiviikkona menikin roimasti aikaa ihan vain kotitehtävien ja edellisen viikon kurssi-ilmoitustehtävän purkamiseen. Maanantaisen tekstitehtävän jätin purkamatta, kun opiskelijat sanoivat, ettei sen kanssa ollut ongelmia. Oppivat samalla, että ihan itsekseenkin voi oppia, aina siihen ei tarvita opettajaa. Partitiivin käyttöä kertasimme vielä yhdessä, vaikka opiskelijat olivatkin omin päin tutustuneet siitä kertovaan monisteeseen (kirjasta Suomea leikiten). Lisäksi annoin heille pitkän liudan partitiiviverbejä esimerkkilauseineen.
Keskiviikkona opiskelimme vielä kirjasta viimeisen Puhutaan-osion, jossa työkaverit käyvät lounaalla. Harjoittelimme siis ravintola-asiointia, lopuksi ihan käytännössä. Joka ryhmässä neljä opiskelijaa oli perhe, joka meni ravintolaan ja yksi oli tarjoilija. Harjoitusta elävoitettiin ihan vain sillä, että opiskelijat järjestivät pöydät vastakkain ja istuivat niin kuin ravintolassa. Tarjoilijoille annoin kouraan vihkon ja kynän, jotta he voivat kirjata tilaukset ylös. Heille annoin kirjan fraasien lisäksi malliksi oikeita fraaseja, joita tarjoilijat käyttävät, kuten "Haluatteko jo tilata vai mietittekö vielä?" jne. Tämä ryhmä eläytyikin harjoitukseen oikein hyvin ja asioi kaikessa rauhassa. Aina välillä intoutuu joku myös esittämään hankalaa asiakasta tai töykeää tarjoilijaa, mikä tekee koko jutusta himppusen hauskempaa. Itse esitän tietysti ravintolan johtajaa, joka käy välillä kyselemässä, miten menee.
Syvennyimme myös hieman puhekieleen. Kirjan lopussa on siihen liittyviä harjoituksia, jotka tosin eivät aina ihan vastaa todellisuutta. Pitää sitten vähän oikoa, että oikeesti puhekielessä sanotaan kyllä näin. Teimme suullisesti myös Oikeesti aikuisten -materiaalin harjoituksen, jossa pari pientä tekstiä pitä "kääntää" puhekieleltä kirjakielelle ja kuuntelimme iki-ihanaa Mummo-räppiä, joka sai opiskelijoiden suun loksahtamaan auki. :D Tuli samalla vähän slangisanastokin tutuksi. Esittelin heille vielä Urbaanisanakirjan, joka auttaa puhekielen sanojen ymmärtämisessä.
Torstaina vuorossa oli vielä pari uutta sanatyyppiä eli puhelin, puhelinta, puhelime-, potilas, potilasta, potilaa- sekä kaunis, kaunista, kaunii-. Niitä (sekä tyyppiä kokous, kokousta, kokoukse-) harjoittelimme kirjan lisäksi pariharjoituksella, joissa toinen kysyi tähän tapaan: Kenen kanssa menet ulos? - (KAUNIS NUORI NAINEN). Parilla oli oikea vastaus, joten hän tarkisti, vastasiko toinen oikein. Toinen harjoitus on Hyvin menee 1 -kirjan opettajan oppaasta. Siinä pitää kertoa parille, mistä mihin eri bussit kulkevat, esim. Bussi numero 11 kulkee ostoskeskuksesta rautatieasemalle. Samalla kertasimme kaikki aiemmin opitut sanatyypit. Suomen mestarissa tuo kokous-tyyppi tulee vasta toisessa kirjassa, mutta koska se esiintyy jo tässä vaiheessa niin usein, opiskelemme sen yleensä samalla muiden s-päätteisten tyyppien kanssa.
Päivän päätteeksi tehtiin julisteet kaikista sanatyypeistä. Jokainen pari sai yhden tai kaksi sanatyyppiä, joita edustavia sanoja heidän piti etsiä aikakauslehdistä, leikata niitä sekä niihin liittyviä kuvia ja liimata julisteeseen. Tähän menikin tunteroinen ja saatiin kiva kollaasi seinälle. Yllättävän vaikea heidän oli tunnistaa sanoja teksteistä. Varsinkin -in-loppuista tyyppiä oli todella vaikea löytää, jouduin itsekin ihan tosissani etsimään ryhmän apuna. Tässä vielä kuva aikaansaannoksista.
Perjantaina minulla oli vapaapäivä ja ryhmä opiskeli atk:ta. Kirjoittivat Wordillä omia tekstejään ja harjoittelivat samalla virheiden korjaamista ja ohjelman tarjoamia apukeinoja siihen.
Keskiviikkona opiskelimme vielä kirjasta viimeisen Puhutaan-osion, jossa työkaverit käyvät lounaalla. Harjoittelimme siis ravintola-asiointia, lopuksi ihan käytännössä. Joka ryhmässä neljä opiskelijaa oli perhe, joka meni ravintolaan ja yksi oli tarjoilija. Harjoitusta elävoitettiin ihan vain sillä, että opiskelijat järjestivät pöydät vastakkain ja istuivat niin kuin ravintolassa. Tarjoilijoille annoin kouraan vihkon ja kynän, jotta he voivat kirjata tilaukset ylös. Heille annoin kirjan fraasien lisäksi malliksi oikeita fraaseja, joita tarjoilijat käyttävät, kuten "Haluatteko jo tilata vai mietittekö vielä?" jne. Tämä ryhmä eläytyikin harjoitukseen oikein hyvin ja asioi kaikessa rauhassa. Aina välillä intoutuu joku myös esittämään hankalaa asiakasta tai töykeää tarjoilijaa, mikä tekee koko jutusta himppusen hauskempaa. Itse esitän tietysti ravintolan johtajaa, joka käy välillä kyselemässä, miten menee.
Syvennyimme myös hieman puhekieleen. Kirjan lopussa on siihen liittyviä harjoituksia, jotka tosin eivät aina ihan vastaa todellisuutta. Pitää sitten vähän oikoa, että oikeesti puhekielessä sanotaan kyllä näin. Teimme suullisesti myös Oikeesti aikuisten -materiaalin harjoituksen, jossa pari pientä tekstiä pitä "kääntää" puhekieleltä kirjakielelle ja kuuntelimme iki-ihanaa Mummo-räppiä, joka sai opiskelijoiden suun loksahtamaan auki. :D Tuli samalla vähän slangisanastokin tutuksi. Esittelin heille vielä Urbaanisanakirjan, joka auttaa puhekielen sanojen ymmärtämisessä.
Torstaina vuorossa oli vielä pari uutta sanatyyppiä eli puhelin, puhelinta, puhelime-, potilas, potilasta, potilaa- sekä kaunis, kaunista, kaunii-. Niitä (sekä tyyppiä kokous, kokousta, kokoukse-) harjoittelimme kirjan lisäksi pariharjoituksella, joissa toinen kysyi tähän tapaan: Kenen kanssa menet ulos? - (KAUNIS NUORI NAINEN). Parilla oli oikea vastaus, joten hän tarkisti, vastasiko toinen oikein. Toinen harjoitus on Hyvin menee 1 -kirjan opettajan oppaasta. Siinä pitää kertoa parille, mistä mihin eri bussit kulkevat, esim. Bussi numero 11 kulkee ostoskeskuksesta rautatieasemalle. Samalla kertasimme kaikki aiemmin opitut sanatyypit. Suomen mestarissa tuo kokous-tyyppi tulee vasta toisessa kirjassa, mutta koska se esiintyy jo tässä vaiheessa niin usein, opiskelemme sen yleensä samalla muiden s-päätteisten tyyppien kanssa.
Päivän päätteeksi tehtiin julisteet kaikista sanatyypeistä. Jokainen pari sai yhden tai kaksi sanatyyppiä, joita edustavia sanoja heidän piti etsiä aikakauslehdistä, leikata niitä sekä niihin liittyviä kuvia ja liimata julisteeseen. Tähän menikin tunteroinen ja saatiin kiva kollaasi seinälle. Yllättävän vaikea heidän oli tunnistaa sanoja teksteistä. Varsinkin -in-loppuista tyyppiä oli todella vaikea löytää, jouduin itsekin ihan tosissani etsimään ryhmän apuna. Tässä vielä kuva aikaansaannoksista.
Perjantaina minulla oli vapaapäivä ja ryhmä opiskeli atk:ta. Kirjoittivat Wordillä omia tekstejään ja harjoittelivat samalla virheiden korjaamista ja ohjelman tarjoamia apukeinoja siihen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)